Meripelastusseuran valtuusto kokoontui 16.-17.11. strategiaseminaariin ja syyskokoukseen Lahdessa. Syyskokouksessa valittiin Seuran hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2020-2022.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Broman Groupin toimitusjohtaja Antti Tiitola sekä jatkokaudelle Tiina Tuurnala ja Petri Haapasalo.

SMPS hallitus 2020

Valtteri Simola, puheenjohtaja
Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja
Petri Haapasalo
Markku Hentilä
Kimmo Kivisilta
Pekka Mölsä
Vesa Rauhala
Antti Tiitola
Tiina Tuurnala

Kokouksessaan valtuusto vahvisti myös Seuran vuoden 2020 toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion sekä jäsenmaksut. Lisäksi käsiteltiin muun muassa pelastusalusten sijoittelusuunnitelman päivitys sekä selvitys vapaaehtoisten meripelastajien vakuutusturvasta.

The post Valtuuston syyskokouksen valintoja appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Syksyinen perjantai, tuuli puhaltaa navakasti ja ulkona on säkkipimeää.

Saaressa viikonlopun vietossa oleva päivystävä päällikkö rauhoittuu viettämään iltaa: tulin juuri saunasta ja pian oli tarkoitus nauttia iltapalaa, kun korviin kantautui kauden aikana tutuksi tullut ääni. Hälytyspuhelin!

Ensimmäinen ajatus oli, että juuri nyt tätä ei olisi tarvinnut tulla.

Mies kateissa

Soittaja on poliisi, joka kertoo keski-ikäisen miehen olevan kateissa. Käymme läpi tiedot, jotka viranomaisilla on käytettävissä. Ennusmerkit eivät lupaa hyvää. Mies on kadonnut jo iltapäivällä, etsittävä alue on laaja, ilman lämpötila lähellä nollaa ja vesi reippaasti alle kymmenasteista.

Puhelun kestäessä laitan hälytysmiehistölle ennakkovaroituksen samalla miettien, kuinka monessa perheessä illan toimet keskeytyvät. Joltain jää lasten nukutus tekemättä, toiselta kylävierailu päättyy ennen aikojaan ja kolmannen kotiväki jää odottamaan yön selkään rientänyttä pelastajaa. Muutamassa minuutissa miehistöä ilmoittautuu sen verran, että uskallan luvata etsintää johtavalle poliisille kaksi vapaaehtoisyksikköä.

Lähtökäsky tulee saman tien

Iltapala jää syömättä. Hyppään veneeseen ja ajan asemalle, jossa aluksia laitetaan kiivaasti lähtökuntoon. Otan yhteyttä poliisiin ja sovimme yksiköiden ensimmäiset tehtävät.

Matkaa tapahtumapaikalle on melkoisesti ja ajoaika kohteeseen, hälytysajonakin, kestää lähes kaksi tuntia. Vesillä odottavan aika voi olla todella pitkä.

Yksiköidemme kanssa yhtä aikaa kohteeseen ehtii helikopteri, joka alkaa välittömästi haravoida katoamisaluetta. Myös vapaaehtoismiehistöt aloittavat perusteellisen etsinnän. Valonheittimien keilaan pitäisi löytää pieni avovene tai tummaan haalariin pukeutunut veneilijä.

 Kuva harjoitustilanteesta

Tehtävä on vaikea

Alueella käy terävä, pahimmillaan toista metriä korkea aallokko. Karikkoisten rantojen tarkistaminen on osin mahdotonta, kun aluksilla ei päästä lähelle, eikä valonheittimien kantama yksinkertaisesti riitä. Silti on yritettävä. Vuorokausi vaihtuu toiseksi ja upea kuu purjehtii esiin pilven takaa. Toisissa olosuhteissa olisi hienoa seurata kuuta ja tähtitaivasta, mutta nyt siihen ei ole mahdollisuutta. On keskityttävä meneillään olevaan tehtävään. Tunnit kuluvat, annettuja alueita ja helikopterin havaitsemia kohteita tarkastetaan. Tuloksetta. Kaikkia väsyttää. Silti harvoina lepohetkinä juttu lentää, mikä on hyvä merkki.

Helikopterin lentoaika loppuu, ja samoihin aikoihin molemmat yksikkömme vapautetaan tehtävästä. Etsinnässä yön ajan olleet viranomaiset ja vapaaehtoiset ovat tehneet voitavansa. Mielessä käy kadonnut veneilijä ja hänen mahdollisuutensa selvitä. Kiire on ohi, mikäli kadonnut on joutunut veden varaan. Kotimatkalla yksi päälliköistämme soittaa ja varmistaa tarvitaanko vaihtomiehistöä. Hienoa välittämistä harrastajakollegalta!

Ehdimme takaisin asemalle yhdessä aamuauringon ensisäteiden kanssa. Pelastusveneemme lokiin on kertynyt 112 merimailia. Yhdeksän tuntia kestänyt tehtävä jatkuu aamulla.

Esa Hirvonen

PS Kadonnut veneilijä löytyi puolen päivän aikaan hengissä yöllisen etsintäalueen ulkopuolelta. Tieto oli helpotus kadonneen läheisille sekä kaikille etsintätehtävässä mukana olleille.

Kirjoittaja on pitkäaikainen meripelastusharrastaja, pelastusaluksen päällikkö ja 1.1.2019 alkaen Meripelastusseuran valtuuston puheenjohtaja

 

Haluatko auttaa meitä auttamaan BLACK FRIDAY’n kunniaksi?

Lahjoituskauppa

The post Tositilanteessa miehistöt ja valmius testataan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

LähiTapiola Pohjoinen lahjoittaa Oulun Meripelastajille tuleviin kalustoinvestointeihin 25 000 euroa. Lahjoituksen taustalla on vapaaehtoisten meripelastajien toiminnan turvaaminen alueella tulevina vuosina.

– Elämänturvayhtiönä haluamme turvata lähiympäristömme asukkaiden elämää myös merellä, ja vapaaehtoisten meripelastajien työ on erittäin arvokasta niin ennaltaehkäisyn kuin itse pelastus- ja avustustehtävienkin näkökulmasta, korostaa LähiTapiola Pohjoisen toimitusjohtaja Veli Rajakangas.

Lahjoituksella yhdistys voi uusia Toppila pelastusaluksen tutka- ja navigointilaitteiston, peruskorjata apuvenettä sekä hankkia käyttöönsä defibrilaattorin.

– LähiTapiola Pohjoisen lahjoituksella parannetaan Oulun alueen meripelastusvalmiutta, ja sillä on suuri merkitys yhdistyksen toiminnan kehittämiselle; lahjoituksen avulla saamme nostettua pelastusveneiden toimintakykyä etsintä- ja pelastustehtävillä sekä jatkettua alusten käyttöikää. Tuki on erityisen tärkeä, koska Meripelastusseuran saama rahoitus on supistunut ja yhdistysten omarahoituksen osuus pelastusveneiden uushankinnassa ja päivityskorjauksissa on kasvanut, taustoittaa Oulun Meripelastajien puheenjohtaja Jari Ikonen.

Lahjoitus mahdollistaa lisäksi kelluvan laiturin hankinnan nopean lähdön veneelle, Varjakalle.

– Kelluva laituri säästää veneen runkoa ja mahdollistaa säännölliset huollot, mutta vastaavasti myös viiveetön lähtö onnistuu hälytyksen tullessa, jatkaa Meripelastusseuran vuoden alusvastaava 2018 Erkki Aho. – Lisäksi voimme päivittää Toppilan navigointielektroniikan vastaamaan käyttötarpeita etsintätehtävillä vaikeissakin keliolosuhteissa ja kehittää aluksen käytettävyyttä.

Myös Meripelastusseura iloitsee Oulun Meripelastajien saamasta lahjoituksesta.

– Olemme iloisia ja kiitollisia, ja toivomme, että muutkin alueelliset ja paikalliset yritykset innostuisivat tämän hienon esimerkin kautta tukemaan vapaaehtoista meripelastustoimintaa omalla alueellaan, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

The post LähiTapiola Pohjoiselta 25 000 euroa Oulun Meripelastajille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumeron päivystyskausi on päättynyt 31.10. Vesillä saa edelleen apua merialueella meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000 ja sisävesillä hätänumerosta 112.

Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Seuran vapaaehtoisille yksiköille. Kaudella 2019 suoritettiin yhteensä 461 Trossi-avustustehtävää, joista yli 40 prosenttia sijoittui Suomenlahdelle.

Palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10., ja siihen soittaminen on maksutonta.

Myös Meripelastusseuran vapaaehtoisten pelastusalusten päivystys päättyy asteittain marraskuun aikana paikallisyhdistyksestä riippuen. Seuran miehistöt ovat tänä vuonna suorittaneet vesillämme yhteensä 1764 pelastus- ja avunantotehtävää, joissa apua on saanut 3750 ihmistä ja 1434 alusta. Lopulliset tarkistetut tilastot julkaistaan ensi vuoden alussa.

Trossi lahjaksi tai itselle

Vielä ehdit hankkia Trossin isänpäivälahjaksi 10.11. veneilevälle isälle ja isoisälle täältä.

Jos et vielä ole Trossi-jäsen, ota nyt Trossi ensi kaudelle ja samalla tuet vapaaehtoista meripelastustoimintaa.

The post Trossi-palvelunumeron päivystys päättynyt appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat kunnioittavat merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa alusparaatilla Helsingissä pyhäinpäivänä 2. marraskuuta klo 12. Mukana on myös Rajavartiolaitoksen partiovene. Paraatin jälkeen alukset ovat avoinna yleisölle Eteläsatamassa.

Yhteensä 14 pelastusalusta lähtee ohimarssille pelastusristeilijä Jenny Wihurin johdolla Hernesaaren kärjestä ja tekee merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiranrannassa lipputervehdyksen klo 12.10. Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen muistomerkille Ursinin kalliolla.

Alukset jatkavat matkaansa Eteläsatamaan ja kiinnittyvät Kolera-altaaseen Kauppatorin edustalle, missä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua niihin klo 13.00-14.30. Laiturialueella on myös Meripelastusseuran esittelyteltta, jossa on myynnissä kannatustuotteitamme. Tervetuloa tapaamaan vapaaehtoisia meripelastajia sekä hankkimaan samalla joulukortit ja Meripelastuskoira Köpi joulupukin konttiin!

The post Vapaaehtoisten meripelastajien alusparaati pyhäinpäivänä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset hälytettiin apuun vesillä syyskuun aikana 135 kertaa. Kolmessa tapauksessa onnettomuuden uhri olisi todennäköisesti menehtynyt ilman apua.

Etelä-Saimaalla avovene törmäsi kovassa vauhdissa tukkiin tai vastaavaan ja veneen kuljettaja joutui veden varaan, Tampereen Pyhäjärvellä haettiin turvaan tuuliajolle joutunut, hypotermiasta kärsinyt purjelautailija, ja Suomenlahdella pelastettiin veneessä häkää hengittänyt henkilö.

– Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa tilanteesta teki erityisen kriittisen kylmä vesi ja ilma. Tähän aikaan vuodesta veteen joutuminen tai pelkkä kastuminen voi aiheuttaa hengenvaaran hyvin nopeasti, kertoo Meripelastusseuran valmius- ja turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg. – Hypotermiaa vastaan kannattaa suojautua pelastautumispuvulla ja lämpimällä vaatetuksella sen alla. Mukaan on hyvä ottaa myös toinen kuiva vaatekerta. Pelastusliivit ovat itsestäänselvyys.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) keräämien ennakkotietojen mukaan syyskuussa hukkui kuusi ihmistä, joista yksi vesiliikenteessä.

Yhteensä vapaaehtoisten meripelastajien apua tarvitsi syyskuussa 211 ihmistä eriasteisissa ongelmatilanteissa vesillä. Päivystystä jatketaan loka-marraskuun vaihteeseen ja paikoin jopa joulukuun alkuun.

The post Vapaaehtoiset miehistöt pelastivat syyskuussa kolme ihmishenkeä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tavara-arpaisiin osallistumalla voit auttaa vapaaehtoisia meripelastajia auttamaan

Suomen Meripelastusseura järjestää tavara-arpajaiset, jonka tuotoilla rahoitetaan uusien pelastusalusten hankintaa. Alushankinnat ovat Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. Veikkausvoittovaroista saatu avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksista. Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on Suomen Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten hankittava itse. Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöt ovat hoitaneet tänä vuonna 1600 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää. Kaikkiaan apua on saanut yli 3 500 vesilläliikkujaa, joista alustavan tiedon mukaan 20 pelastettiin menehtymiseltä. Ilman tehokkaita ja hyvin varusteltuja pelastusaluksia tämä ei olisi mahdollista.
– Vapaaehtoiset meri- ja järvipelastajat antavat vapaa-aikaansa pelastaakseen ihmishenkiä ja avustaakseen vesilläliikkujia pyyteettömästi. Autetaan me vapaaehtoisia auttamaan hankkimalla heille syysmyrskyihinkin soveltuvat, uudenaikaiset ja tehokkaat pelastusalukset, vetoaa Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Tue vapaaehtoisia arvalla

Osta arpa tekstaamalla MERI numeroon 16499. Yhden arvan hinta on 7 euroa.

Päävoittona Volvo, vene ja trailer – arvo jopa 92 000 €!

Arpajaisissa on yhteensä 2 413 voittoa. Voittojen yhteisarvo on 490 550 euroa. Päävoittona arvotaan Volvo-henkilöauto, vene ja traileri -paketti, jonka arvo on enintään 92 000 €.

Muita arpajaisvoittoja ovat muun muassa 11 750 euron arvoinen vesiskootteri, 70 Tunturi-sähköpyörää (arvo á 2 855 €), kuusi merikajakkia (arvo á 2 715 €), 60 miesten tai naisten luksuskelloa (arvo á 1 190 €) ja 40 vedenpitävää älykelloa (arvo á 500€).

Tekstiviestin lähettämisen jälkeen saat paluuviestinä puhelimeesi tiedon, oliko arpasi voittoisa. Mikäli arvalla on voitto, viestissä annetaan ohjeet voiton lunastamiseksi. Rahankeräysluvan RA/2019/685 mukaisesti arvat ovat myynnissä 30.11.2019 saakka koko Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kaikki voitot, poislukien päävoitto, on arvottu etukäteen kaikkien myynnissä olevien arpojen kesken. Päävoitto arvotaan 3.12.2019 viranomaisen valvonnassa.

Syksyn aikana arpajaiset näkyvät arkipäivisin Nelosella LIVE Onnenarpa –ohjelman yhteydessä, AlfaTV:llä ja sosiaalisessa mediassa.

Uudet pelastusalukset rakenteilla

Kesällä Helsingin Meripelastusyhdistykselle luovuttu PV Aisko on ensimmäinen pelastusaluksen sarjasta, jonka Meripelastusseura hankkii Kokkolassa toimivalta Kewatec AluBoatilta. Kesäkuussa vesille päässyt PV Aisko on suorittanut jo 56 tehtävää. Seuraavat veneet valmistuvat tänä syksyllä Konnevedelle ja ensi keväänä Kemiönsaareen.
Kymmenmetrisissä, alumiinirunkoisissa pelastusaluksissa on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet. Alukset on varustettu hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa veneen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä. Valittavissa on kaksi eri propulsioratkaisua: vesisuihku tai perämoottori, joista Aiskossa on vesisuihku. Meripelastusseuran alusluokituksessa PV3-luokkaan kuuluvien alusten huippunopeus on vähintään 42 solmua perämoottoriratkaisulla ja 35 solmua dieseljet-propulsiolla.

Arpajaiset toimivat Poliisihallituksen myöntämällä arpajaisluvalla. Arpajaisten käytännön toimeenpanija on Oy Randomex Ab. Randomex on järjestänyt tavara-arpajaisia suomalaisille järjestöille vuodesta 2003 alkaen ja on yksi Suomen kokeneimmista hyväntekeväisyysarpajaisten käytännön toimeenpanijoista. Oy Randomex Ab vastaa voittojen hankinnasta ja toimittamisesta voittajille. Voitot toimitetaan voittajille 8 viikon sisällä voiton lunastamisesta. Lisätietoja arpa.fi

The post Päävoittona Volvo, vene ja trailer – osallistu arpajaisiin ja voita! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Syksy on edennyt vauhdilla ja moni pohtii jo veneen nostoa. Jos päädyt nauttimaan syysveneilystä, on hyvä tiedostaa muuttuneet olosuhteet.

– Kylmyys, pimeys ja aallokko tekevät liikkumiseen vesillä omat vaikeuskertoimensa, ja mahdollisen ongelman ilmettyä isompikin vahinko on todennäköisempi. Kaikki liikkeelle lähtöä edeltävät toimenpiteet ja tarkastukset kannattaa tehdä korostetun huolellisesti sekä varustautua kylmenevään keliin vesillä. Reittisuunnittelun tärkeys korostuu pimeän ja aallokon takia. Kun muistetaan kunnioittaa syksyisiä olosuhteita, voi vesillä nauttia turvallisin mielin loppukaudesta. Kulkuvalojen toimivuus kannattaa tarkastaa, vinkkaa vuoden alusvastaavanakin palkittu Erkki Aho Oulun Meripelastajista.

Muistilista veneen syyshuoltoon – näin valmistelet veneesi telakointikuntoon

Veneilykauden päätteeksi vene huolletaan talviteloille. Hyvä syyshuolto suojaa veneen järjestelmät talven pakkasia vastaan ja auttaa torjumaan niin homeen kuin varkaat.

– Syyshuolto on todella tärkeä veneen järjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden kannalta. Mutkia ei kannata suoristaa, vaikka tekemistä riittää. Huolellisella syyshuollolla nauttii talvesta tietäen, että telakalla talvehtiva vene ja sen järjestelmät ovat kunnolla suojattu pakkasta ja kosteutta vastaan. Kevään uuden veneilykauden pääsee aloittamaan jouhevasti, kun syyshuollon toimenpiteet on tehty huolellisesti, toteaa Meripelastusseuran alustarkastaja Taneli Mauno.

Valmistele vene telakointiin jo vedessä

Tee vedessä suoritettavat huoltotoimenpiteet hyvissä ajoin ennen veneen nostoa, jotta itse nostotapahtuma etenee joutuisasti. Veneen ja järjestelmien tyhjennys sekä moottorin huoltotoimenpiteiden tekeminen käy helpommin, kun vene on vielä laiturissa. Suurikokoisten patjojen, painavien purjeiden tai varusteiden siirtäminen on laiturissa helpompaa kuin pukin päällä olevasta veneestä telakka-alueella.

1. Torju pakkanen – tyhjennä vesi- ja septijärjestelmät
Tyhjennä veneen makeavesijärjestelmä huolellisesti ja tarkista, ettei vesitankkeihin, lämminvesivaraajaan, letkuihin tai pumppuihin jää vettä talveksi. Jäätyessään vesi rikkoo helposti putkia ja pumppuja, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Tyhjennä septitankki rannassa imutyhjennyslaitteella.

2. Estä home – tyhjennä vene tavaroista ja puhdista hyvin
Älä säilö veneessä tavaroita talven yli, sillä kosteus tekee helposti tuhojaan sisätiloissa. Vie pois homehtumiselle altis irtain sekä kaikki patjat ja tekstiilit. Puhdista vene sisältä huolellisesti ja poista lika- ja rasvatahrat. Pese ja kuivaa myös veneen pilssi. Huolehdi, ettei veneen lokeroihin jää talveksi ruokatarvikkeita. Irrota kuomut sekä puomipeitteet, ja vie ne varastoon talveksi.

3. Turvaa moottori – vaihda öljyt ja suodattimet sekä tarkasta moottorin yleiskunto
Moottorin huoltokohteet valitaan aina moottorityyppikohtaisesti ja ne on hyvä suorittaa valmistajan ohjeistuksen mukaan. Näin vältytään jopa tuhansien eurojen remonteilta. Moottoriöljy on tärkeä vaihtaa kesäkauden päätteeksi. Näin saadaan talveksi paras suoja polttoaineen ”palotapahtumassa” muodostuneita happoja vastaan. Käytä moottoria vaihdon jälkeen, jotta tuore öljykerros pääsee kiertämään moottorissa. Öljy on parasta vaihtaa veneen ollessa vedessä, jotta moottori saadaan ajettua lämpimäksi ja näin vanhan, juoksevan öljyn poistaminen moottorista on helpompaa. Vaihda öljynvaihdon yhteydessä aina öljynsuodatin uuteen.

Mikäli epäilet moottorin kuntoa, ota öljynvaihdon yhteydessä öljynäyte ja toimita se öljyanalyysejä tekevään yrityksen. Moottoriöljyanalyysi kertoo paljon moottorisi kunnosta ja mahdollisista tulevista korjaustarpeista.
Mikäli öljyt ovat harmaat, on se merkki veden pääsemisestä öljyn joukkoon. Tämän kaltaisessa tapauksessa on ensiarvoisen tärkeää, että ongelman aiheuttaja selvitetään ennen moottorin käyttöä.
Vaihda myös venetyypistä riippuen perä-, vetolaite- ja vaihteistoöljyt. Tarkasta sinkkien kunto ja voitele kaikki voitelua kaipaavat kohteet. Vaihda tarvittaessa kuluneet moottorin sinkit uusiin ja suojaa moottorin sähköliitokset suojasprayllä.

Merkitse kaikki tekemäsi huoltoimenpiteet veneen huoltokirjaan. Näin veneen huoltohistoria pysyy kunnossa ja syksyllä tekemäsi huoltotoimenpiteet ovat helposti huoltokirjasta keväällä tarkastettavissa. Jos sinulla ei vielä ole veneen huoltokirjaa käytössä, aloita nyt. Huoltokirja maksaa itsensä takaisin viimeistään siinä vaiheessa, kun olet myymässä venettä.

4. Välty moottorin käyntihäiriöiltä – pistä tankki täyteen
Ennen veneen nostoa muista tankata polttoainetankki mahdollisimman täyteen. Näin varmistut, ettei polttoainetankkiin muodostu talven aikana kondenssivettä, joka voi aiheuttaa moottorin käyntihäiriöitä. Lisää tankkauksen yhteydessä tankkiin polttoaineen säilöntäainetta, joka lisää polttoaineen varastointikestävyyttä. Polttoainesuodattimen vaihdon voit jättää kevääseen, mutta tyhjennä vedenerotin, mikäli se järjestelmässäsi on.

Muista nämä veneen nostovaiheessa

5. Huolehdi tasapainosta – aseta telakointipukki oikein
Huolehdi, että telakointipukki on oikeassa asennossa ennen veneen nostoa, sillä veneen ollessa pukilla, ei säätöjä juuri voi tehdä. Tarkista, että alusta on tukeva ja pukki on asemoitu siten, että vene asettuu pukille perä hivenen keulaa alemmaksi. Näin varmistetaan, että pressun alle tuiskuava lumi valuu sulaessaan vuotoaukoista pois.
Kun vene asetellaan pukille huolehdi, että paino jakautuu tasaisesti jokaiselle tassulle. Mikäli veneen tuenta ei kohdistu tasaisesti veneen runkoon, voi kovemmalla kuormalla oleva tassu tehdä veneen runkoon painauman. Huolehdi myös, että telakointipukissa on riittävän suuret, runkoa vasten tulevat tukilevyt. Mikäli telakointikenttä on pehmeä, lisää telakointipukin alle kulmiin lankut poikittain, jotta pukki ei painu maahan.

6. Torju levä – pese veneen pohja ja kansi
Veneen pohja kannattaa pestä heti noston jälkeen, sillä levä ja merirokko irtoavat helpoiten märkänä. Vesirajan keltaisen, pinttyneen raidan saa puhdistettua parhaiten oksaalihappoliuoksella, jota voit hankkia venetarvikeliikkeistä tai apteekeista. Pese veneen kansi ja poista puiden lehdet sekä muut irtoroskat. Jos aikaa ja intoa riittää, levitä veneen kylkiin kerros suojavahaa, vahakerroksen kiillottamisen voit jättää kevääksi. Näin saadaan vahakerros talven ajaksi kylkiä suojaamaan.

7. Suojaa jäähdytys- ja sähköjärjestelmät
Mikäli veneesi nostetaan merivedestä ja siinä on merivesijäähdytteinen jäähdytysjärjestelmä, tulee moottorin merivesijärjestelmä huuhdella makealla vedellä ennen pakkasnesteiden ajoa moottoriin. Näin estetään suolavesikertymien jääminen moottorin putkistoihin. Kun ajat pakkasnesteet moottoriin huolehdi, etteivät glykolit päädy maahan. Ne voidaan kerätä talteen esim. pakoputken päähän kiinnitetyllä ämpärillä. Kun olet ajanut pakkasnesteet moottoriin, poista vesipumpun siipipyörä ja säilö se glykolilla täytettyyn purkkiin talveksi. Suojaa sähköliitokset ja -komponentit suoja-aineella sekä voitele akun navat akkunaparasvalla.

8. Suojaa vene varkailta – vie pois kalliit osat ja muista lukot
Kalliit varusteet houkuttavat varkaita. Mikäli mahdollista, vie veneessäsi olevat arvokkaat varusteet parempaan suojaan. Arvokas karttaplotteri tai potkuri ovat varkaita kiinnostavia kohteita, joten ennaltaehkäise varkaus ja vie varuste parempaan talteen. Hanki perämoottorille vakuutusyhtiöiden hyväksymä pulttilukko. Muutaman kympin sijoitus tekee perämoottorin varastamisesta huomattavasti vaikeampaa ja saatat näin välttyä pitkäkyntisen tempaukselta.

9. Varmista ilmanvaihto – avaa luukut
Tarkista lopuksi, että veneen sisällä on kaikki luukut auki ja ilma pääsee kiertämään tilassa mahdollisimman hyvin. Sisälle kannattaa laittaa muutama kosteudenkerääjä talveksi. Mikäli aikaa riittää, voit pyyhkiä veneen pinnat etikkaliuoksella. Näin sisäilma pysyy raikkaampana ja estää happamuutensa ansiosta homekasvuston syntyä. Veneen sisäilma pysyy raikkaampana, kun laitat laakeaan alustaan etikkaa talven ajaksi hajuja syömään.

Peittele vene lopuksi pressun alle

10. Pidä lumi loitolla – asenna pressu ja pressukatos oikein
Varmista, että veneen päälle asetettava pressu ja pressuteline ovat tarpeeksi vahvat, jotta ne kestävät myrskyn ja lumen kuorman. Aseta pressu veneen päälle siten, että pressukatokseen tulee mahdollisimman jyrkkä harja. Näin lumi ei kerry kinoksiksi pressun päälle. Tarkasta, että pressukatos on asennettu ilmavasti, jotta ilma pääsee kiertämään pressun alla ja ettei pressu hankaa veneen kylkiä naarmuille. Lepuuttajien sijoittaminen veneen kylkien ja pressun väliin auttaa asiassa.

Talven aikana kannattaa veneelle tehdä säännöllisesti tarkastuskäyntejä ja veneen akkua on myös hyvä ladata pari kertaa talvikauden aikana.
– Etenkin myrskyjen jälkeen kannattaa käydä tarkastamassa, että pressut ovat paikallaan ja kaikki kunnossa, Mauno muistuttaa.

Kuva: Heikki Juvonen

The post Syksyn muistilista veneilijälle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää (Legacy Giving Day). Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentissaan voi ohjata perintöä hyväntekeväisyyteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on tehnyt testamentin tai harkinnut sen tekemistä. Heistä yhdeksän prosenttia haluaisi edistää arvojensa mukaista toimintaa laatimalla testamentin, jossa edunsaajana on jokin järjestö tai järjestöjä.

Suomalaisista 15 prosenttia on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia on harkinnut sen tekemistä. Selvästi keskeisin syy testamentin tekemiselle on, että testamentin tekijä haluaa päättää mihin hänen omaisuuteensa menee kuoleman jälkeen (70 %). Lisäksi testamentin avulla halutaan muistaa itselle tärkeitä ihmisiä (32 %) sekä tehdä verosuunnittelua perijöiden puolesta (23 %). Testamentin ovat useimmiten tehneet yli 65-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset. Erityisesti alle 35-vuotiaat ja naiset ovat kiinnostuneita omien arvojen mukaisesta testamenttilahjoittamisesta.

Kiinnostavimmat testamenttilahjoittamisen kohteet ovat sairauksien hoito ja terveyden edistäminen (25 %), lasten ja nuorten hyvinvointi kotimaassa (23 %) sekä luonnonsuojelu (21 %). Myös vanhusten hyvinvointi kotimaassa (18 %), tiede ja koulutus (17 %) sekä eläinten hyvinvointi (17 %) ovat mieluisia testamenttilahjoittamisen kohteita.

-Testamenttilahjoittamisen avulla halutaan tukea samankaltaista toimintaa kuin mitä suomalaiset tukevat elinaikanaankin. On ilahduttavaa, että peräti yhdeksän prosenttia eli arvioiden yli 380 000 suomalaista on kiinnostunut kirjaamaan järjestön perintönsä edunsaajaksi. Testamenttilahjoittamisella voi tukea omien arvojensa mukaista toimintaa ja on myös hyvä tiedostaa, että ihmiset päivittävät testamenttejaan oman elämäntilanteensa muuttuessa, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Kiinnostus testamentin avulla lahjoittamiseen on kasvussa

Testamenttilahjoittaminen on useissa maissa hyvin yleistä. Kiinnostus testamentilla lahjoittamiseen on kasvanut myös Suomessa. Järjestöille osoitettujen perintöjen taustalla on halu tukea itselle tärkeitä asioita.

-Testamentit edustavat joissain maissa jopa 20–30 prosenttia hyväntekeväisyystyön rahoituksesta. Suomessa järjestöjen rahoituksesta noin alle viisi prosenttia katetaan testamenttilahjoituksilla, mutta määrä on kasvussa. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa perintöveroa, mikä voi olla osa testamenttiin liittyvää verosuunnittelua, Tornikoski jatkaa.

13.9.2019 vietetään testamenttilahjoittamisen päivää 16 maassa: Suomen lisäksi Alankomaissa, Australiassa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa, Norjassa, Puolassa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Tsekissä.

Lue lisää testamenttilahjoituksen tekemisestä Suomen Meripelastusseuralle.

The post Tutkimus: Suomalaiset ovat kiinnostuneita lahjoittamaan testamentissaan järjestöille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Miten vapaaehtoisia meripelastajia voi auttaa auttamaan?

Vapaaehtoisia meripelastajia toi tukea tekemällä lahjoituksen tai antamalla vapaa-aikaa hyvään tarkoitukseen vapaaehtoisena. Liittymällä Trossi-jäseneksi tuet samalla vapaaehtoisia. Jäsenmaksun bonuksena saat tarvittaessa veneellesi maksuttoman hinauksen jäsenetuna.

Lahjaksi omaa työtä tai osaamista

Voit antaa lahjaksi myös omaa osaamistasi, työtäsi tai edustamasi yrityksen tuotteita tai palveluita.

Haukiputaan Kaihdin Oy lahjoitti Oulun Meripelastajien pelastusasemalle sälekaihtimet paikalleen asennettuina.

Kourutek Oy:ltä oululaiset saivat lahjoituksena pelastusaseman sadevesikourut asennuksineen.
– Vapaaehtoiset meripelastajat antavat kaiken vapaa-aikansa pelastaakseen ihmisiä vesillä. Sytyimme ajatukselle auttaa heitä omalla työllämme. Vesi oikeaan paikkaan johdettuna on iloinen asia, Kourutekin toimitusjohtaja Markku Kiviahde virnistää.

Mainostoimisto Piik & Waakin AD Pia Myllymäki lahjoitti työaikaansa tekemällä vapaaehtoisten meripelastajien käyttöön sanoma- ja aikakauslehtien rekrytointi-ilmoituspohjat.
– Vahinko ei tule kello kaulassa vesilläkään, ja retkimelojana koen tärkeäksi kantaa omankin korteni kekoon Meripelastusseuran toiminnan hyväksi, Pia Myllymäki sanoo.

UPM:n Biofore-talon vapaaehtoiset kävivät huoltomaalaamassa Helsingin Meripelastusyhdistyksen Matosaaren pelastusaseman rakennuksia.
– Työntekijöidemme vapaaehtoistyö on osa Biofore Share and Care -ohjelmaamme. Meripelastusyhdistyksen toiminta istuu hyvin tähän kokonaisuuteen ja siksi oli helppo valita tämä arvokasta työtä vapaaehtoisvoimin tekemä yhdistys yhdeksi henkilöstömme vapaaehtoistyön kohteeksi, kertoo UPM:n sosiaalisen vastuun päällikkönä toimiva Kaisa Vainikka.

Nesteen työporukka teki vapaaehtoistyöpäivän Espoon Meripelastajien hyväksi Mellstenin pelastusasemalla. Talkootöiden lisäksi nesteläiset harjoittelivat vedestä pelastamista.

Mikä voisi olla sinun yrityksesi tuki paikallisille vapaaehtoisille meri- ja järvipelastajille?

Ota yhteyttä ja tehdään yhdessä hyvää!

Mitä on vapaaehtoinen meripelastus?

Vapaaehtoiset meripelastajat toimivat 61 pelastusasemalla ympäri Suomea 56 itsenäisessä yhdistyksessä. Meripelastus on 1 470 vapaaehtoisen meripelastajan harrastus. Vapaaehtoisen meripelastajien kattojärjestö Suomen Meripelastusseura pitää huolen siitä, että vapaaehtoisilla meri- ja järvipelastajilla on asianmukaiset pelastusalukset, tarvittavat turvavarusteet ja koulutus pelastaa vesilläliikkujia merihädässä sekä avustaa veneilijöitä vesillä erilaisissa tilanteissa. Mittava koulutus, jatkuva harjoittelu ja päivystys vievät leijonan osan vapaaehtoisten vapaa-ajasta. He antavat harrastukselleen illat, viikonloput ja lomansa. Harrastus onkin elämäntapa, jonka vetovoimaa lisää ihmisen pelastamisesta ja auttamisesta syntyvä ilo. Meripelastuksen on todettu lisäävän onnellisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta elämässä sekä antavan hyvää vastapainoa muulle arjen pyöritykselle.

Mihin vapaaehtoiset tarvitsevat rahaa?

Tuellasi hankimme pelastustarvikkeita vapaaehtoisille ja pidämme pelastusalukset lähtövalmiina. Kiitos avustasi!

The post Pienikin apu on suuri ilo vapaaehtoisille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vilkas veneilykesä on kääntymässä syksyyn. Vapaaehtoiset meripelastajat ovat elokuun loppuun mennessä lähteneet pelastus- ja avustustehtäviin 1 539 kertaa ja auttaneet 3 421 vesilläliikkujaa. Seitsemän ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä.

Meripelastajien kesä on ollut kiireisin Suomenlahdella, jossa on suoritettu lähes kolmannes (32 %) koko maan tehtävistä. Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla on hoidettu 22 % ja Saimaalla 21 % tehtävistä. Saaristomerellä tehtäviä on 17 % kokonaismäärästä ja Pohjanlahdella noin 8 %. Yksittäisistä yhdistyksistä eniten tehtäviä on kertynyt Helsingin Meripelastusyhdistykselle ja pelastusaluksista Turun Meripelastusyhdistyksen ABSOlle.

Pääosa vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä on eriasteisia avustustehtäviä, mutta myös kiireelliseen meripelastustehtävään on lähdetty tänä kesänä jo 264 kertaa. Meripelastajien tyyppillinen asiakas on huviveneilijä, joka on joutunut ongelmiin vesillä jonkinlaisen teknisen vian tai merimiestaidollisen virheen vuoksi. Kesän vilkkain meripelastuskuukausi oli perinteiseen tapaan heinäkuu, mutta lämpimät säät kasvattivat myös kesäkuun tehtävämääriä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä on kasvanut tasaisesti. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten tuottama arvo yhteiskunnalle nousee vuosittain 100 miljoonaan euroon, kun lasketaan vapaaehtoisten työn sekä pelastettujen ihmishenkien ja omaisuuden arvo yhteen. Lue toimitusjohtaja Jori Nordströmin blogi aiheesta.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi jatkuu loka-marraskuun vaihteeseen ja paikoin pitempäänkin.

The post Vapaaehtoisilla meripelastajilla jälleen kiireinen kesä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien yhteiskunnalle tuottama arvo on 100 miljoonaa vuodessa. Valtion budjettitukea saamme 204 000 euroa. Onko yhtälö tasapainossa?

Mediassa on kirjoitettu viime aikoina paljon Meripelastusseuran rahatilanteesta. Viime viikolla uutisoitiin, että Onvestin 200 000 euron lahjoitus pelasti Meripelastusseuran rahapulasta. Ja niinhän se tekikin – joksikin aikaa. Perheyritys Onvestin avokätinen lahjoitus varmistaa, että saamme pidettyä pelastusalukset vesillä ja vapaaehtoiset meripelastajat valmiina auttamaan vesillä pulaan joutuneita kuluvan kauden loppuun asti. Emme kuitenkaan voi tuudittautua siihen uskoon, että joka vuosi jokin yhteiskuntavastuunsa tunteva yritys tulee apuun.

Keväällä toteutetun tutkimuksen mukaan Meripelastusseura koetaan vesillä liikkujien keskuudessa tarpeellisena, turvallisuutta lisäävänä ja luotettavana organisaationa. Seuran toiminnan tärkeimpinä vaikutuksina pidettiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantumista sekä turvallisuuden tunnetta vesillä liikkuessa.

Tutkimustuloksia tukevat selvät luvut. Vapaaehtoiset meripelastajat pelastivat vesillämme viime vuonna 46 ihmistä todennäköiseltä menehtymiseltä. Pelastus- ja avunantotehtäviin lähdettiin yhteensä lähes 2000 kertaa ja apua sai kaikkiaan yli 3500 ihmistä. Liikenteen turvallisuusviraston käyttämän laskentakaavan mukaan säästyneiden ihmishenkien arvo yhteiskunnalle on lähes 80 miljoonaa euroa.

Meripelastusseuralla on rannikolla ja sisävesillä yhteensä 62 pelastusasemaa, joille sijoitettujen 135 pelastusaluksen miehistöissä toimii noin 1400 vapaaehtoista. Vapaaehtoistyömme arvo on yhteiskunnalle 20 miljoonaa. Jos vapaaehtoisten tekemä työ ostettaisiin ulkopuolelta virkatyönä, maksaisi se yhteiskunnalle jopa 60 miljoonaa. Eikä vähäarvoista ole myöskään vapaaehtoisen meripelastustyön vapaaehtoisille itselleen tuottama merkityksellisyys ja onnistumisen kokemukset.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä on kasvanut tasaisesti. Siitä huolimatta yhteiskunnan tuki toiminnallemme on pienentynyt radikaalisti. STEA:n veikkausvoittorahoista uusien pelastusalusten hankintaan myöntämät avustukset ovat pienentyneet 85 prosentin osuudesta 70 prosenttiin muutamassa  vuodessa ja alusten korjaukseen myönnetyt avustukset 100 prosentista 70 prosenttiin. Tämä tarkoittaa meille 450 000 euron omarahoitustarvetta vuosittain.

Tilannetta vaikeuttaa myös ns. lästimaksujärjestelmän kumoaminen vuonna 2015. Sitä ennen Seura sai noin 300 000 euroa tuloa lästimaksuista vuosittain. Lästimaksujärjestelmän korvaaminen Rajavartiolaitoksen kautta tulevalla valtionavustuksella on kuitenkin pienentänyt vuotuista avustusta lähes 100 000 eurolla.

Meripelastusseura on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon järjestö. Tavoitteemme ei ole rikastua, vaan saada ylläpidettyä toimintamme korkeaa tasoa vesillä liikkuvien turvaksi jatkossakin; korvata vanhentuneet pelastusalukset uusilla ja tarkoituksenmukaisilla, pystyä korjaamaan olemassa olevaa kalustoa tarpeen mukaan sekä kouluttamaan ja varustamaan vapaaehtoismiehistömme. Siihen pystymme jatkossakin, jos valtion vuotuinen tuki nostetaan 600 000 euroon.

Missään nimessä emme ole heittämässä hanskoja tiskiin myöskään oman varainhankinnan osalta. Jatkamme yhteistyötä nykyisten tukijoidemme kanssa ja työskentelemme aktiivisesti uusien rahoittajien ja kumppanuuksien löytämiseksi. Tavoitteeni  on, että jatkossa pystyisimme ylläpitämään toimintaamme riittävällä tasolla jäsenistömme tuella sekä STEA:n veikkausvoittovaroista myöntämien ja suorien valtionavustusten avulla, jolloin voisimme ohjata mahdollisen yksityisen rahoituksen toimintamme edelleen kehittämiseen.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa jätti eduskunnan puhemiehelle 16.8. kirjallisen kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy Suomen Meripelastusseuran toiminnan turvaamiseksi, miten hallitusohjelmassa luvatun liikenneturvallisuusstrategian valmistelussa otetaan huomioon vesiliikenteen turvallisuustoimet ja mitä toimia hallitus aikoo tehdä vesiliikenteen turvallisuuden edistämiseksi? Odotamme mielenkiinnolla ministeri Maria Ohisalon vastausta.

Jori Nordström
toimitusjohtaja
Suomen Meripelastusseura

Lue kansanedustaja Sarkomaan kirjallinen kysymys.

 

 

The post Vapaaehtoisten meripelastajien avulla yhteiskunta säästää kymmeniä miljoonia – tuki nostettava riittävälle tasolle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Konnevedellä tänään pidetyt Meripelastusseuran 34. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti SMPS Pirkanmaata edustanut Valkeakosken pelastusaseman joukkue, jonka muodostivat Kimmo Peltonen, Aku Virjula ja Tuomas Mäkinen.

Toiseksi kilpailussa sijoittui SMPS Pohjois-Karjalan joukkue kilpailijoinaan Ere Puruskainen, Ilari Hatakka ja Tytti Alastalo.

 

 

 

 

 

 

 

Kisan kolmannen sijan otti Rajavartiolaitoksen Suomenlahden Merivartioston joukkue kilpailijoinaan Janne Hissa, Tommi Lehto ja Ville Närvänen.

Kilpailurata koostui kuudesta tehtävärastista. Rastien teemat olivat navigointi, viestiliikenne, merimiestaito, vedestä pelastaminen, ensiapu sekä ajankohtainen meripelastustehtävä. Kisoissa testattiin myös joukkueiden henkistä ja fyysistä suorituskykyä.

Kisoihin osallistui yhteensä 18 kolmihenkistä joukkuetta, joista 16 edusti vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä ja 2 viranomaisia.

Nuorten voitto Raahen junnut 1:lle

Aikuisten kilpailujen yhteydessä pidettiin myös Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille nuorille omat meripelastustaitokisat, jotka voitti Raahen Meripelastusyhdistystä edustanut  Raahen junnut 1 -joukkue kilpailijoina Venla Puru, Jenny Puhto ja Mira Malo.

 

 

 

 

 

 

Toiseksi sijoittui Porkkalan joukkue kilpailijoinaan Miki Laasio, Jussi Virtanen ja Daniel Ruotsi.

 

 

 

 

 

 

Kolmanneksi sijoittui Raahen Meripelastusyhdistyksen Raahen junnut 2 -joukkue, jossa kilpailivat Lauri Forsén, Miro Välijärvi ja Wiljami Alhonen.

Jo vuodesta 1986 lähtien järjestetyt meripelastustaitokilpailut ovat meripelastusalan merkittävin vuotuinen tapahtuma. Konneveden upea luonto toimi nyt ensimmäistä kertaa kilpailujen näyttämönä. Konnevedellä tapahtuu muutenkin tänä vuonna paljon, kun järvipelastajat saavat syksyllä uuden PV3-luokan pelastusaluksen vilkkaita matkailuvesiä turvaamaan.

34. meripelastustaitokilpailujen tulosluettelo löytyy kisasivuilta, http://mptk2019.fi/.

The post Valtakunnallisten meripelastustaitokilpailujen voitto Valkeakoskelle – Nuorten voitto Raaheen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastajat eri puolilta maata kokoontuvat viikonloppuna Konnevedelle Meripelastusseuran 34. valtakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin. Kisat käydään Konneveden satamassa lauantaina klo 7-16.

– Meripelastustaitokilpailuissa arvioidaan tietoja ja taitoja, jotka ovat keskeisiä, kun vesillä pelastetaan ihmisiä, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström. – Tarkoituksena on myös kehittää miehistöjen pelastustaitoja, lisätä oppimishalua ja motivaatiota sekä verrata alan eri toimijoiden tasoa keskenään. Verkostoitumista ja mukavaa yhdessäoloa unohtamatta.

Kilpailujen tehtävärastien aiheina ovat ensiapu, merenkulku, vedenvarasta nosto, viestiliikenne, merimiestaito sekä ajankohtainen meripelastustehtävä.

Aikuisten kilpailujen yhteydessä järjestetään Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille omat kisat. Junnujen kilpailurastien aiheet omat samat kuin aikuistenkin, mutta tehtävät ovat hieman kevennettyjä.

Konnevedelle on tulossa kilpailemaan 18 kolmihenkistä joukkuetta, joista 16 edustaa vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä ja 2 viranomaisia. Nuorten sarjaan on ilmoittautunut 6 junnujoukkuetta.

Ensimmäinen joukkue lähtee liikkeelle klo 7 ja viimeistä odotetaan maaliin klo 16. Tulokset julkistetaan klo 18 mennessä.

Kilpailujen omille sivuille pääset tästä. Kuvia ja kuulumisia kisapäivästä julkaistaan myös sosiaalisessa mediassa, www.facebook.com/meripelastus ja IG: meripelastusseura.

Näyttävä tapahtuma luodaan yhteistyönä

– Kilpailurata sijoittuu Konneveden satamaan ja tehtävärasteja on sekä vesillä että satama-alueella, kertoo kilpailunjohtaja Henri Hedman Konneveden Järvipelastajista. – Myös vesillä suoritettavia rasteja on mahdollista seurata rannalta. Satamassa on päivän aikana paljon muutakin ohjelmaa koko perheelle.

Jo vuodesta 1986 lähtien järjestetyt meripelastustaitokilpailut on meripelastusalan merkittävin vuotuinen tapahtuma. Kilpailut pidetään vuorovuosin rannikolla ja sisävesillä. Tämän vuoden kisojen järjestämisestä vastaa Meripelastusseuran paikallisyhdistys, Konneveden Järvipelastajat yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

– Kilpailujen järjestäminen on pienelle yhdistykselle suuri ponnistus, sanoo Jori Nordström. – On todella hienoa, kuinka paljon alueellisia eri alojen toimijoita on lähtenyt mukaan kisoja toteuttamaan ja tukemaan. Yhteistyössä on todella voimaa.

Konneveden upea luonto toimii nyt ensimmäistä kertaa kilpailujen näyttämönä. Konnevedellä tapahtuu muutenkin tänä vuonna paljon, kun järvipelastajat saavat syksyllä uuden PV3-luokan pelastusaluksen vilkkaita matkailuvesiä turvaamaan.

Lue blogi Konnevedeltä.

The post Meripelastajat kilpailevat lauantaina Konnevedellä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Sijoitus- ja kiinteistöliiketoimintaan keskittyvä perheyritys Onvest lahjoittaa 200 000 euroa rahapulasta kärsivälle Meripelastusseuralle. Viime viikkojen keskustelu vesillä liikkumisen turvallisuudesta ja Meripelastusseuran rahapulasta sai Onvestin toimimaan nopeasti.

Onvest haluaa lahjoituksellaan edistää vesillä liikkujien turvallisuutta ja varmistaa, että Suomen Meripelastusseuralla on resurssit vastata pelastustehtävien kasvavaan määrään myös tulevaisuudessa.

– Uutinen Meripelastusseuran kestämättömästä tilanteesta havahdutti meidät. Turvallisuus ja vastuullisuus ovat olleet yrityksemme keskeisiä arvoja alusta saakka. Siksi haluamme lahjoituksellamme varmistaa, että vesillä liikkuminen pysyy turvallisena ja Meripelastusseuralla on resursseja jatkaa arvokasta työtään. Yrityksessämme on intohimoisia vesillä liikkujia, joten aihe kosketti monia onvestilaisia myös henkilökohtaisesti. Ihmishenkien pelastaminen ei saa jäädä rahasta kiinni, Onvestin toimitusjohtaja Kalle Kekkonen kertoo.

Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöt auttavat vuosittain yli 3 000 ihmistä vesillä, mutta Seuran saama rahoitus ei enää välttämättä riitä kaikkien pelastustehtävien hoitamiseen. Valtio tukee vapaaehtoista meripelastusta vuosittain suoraan noin 200 000 eurolla, mikä on viisi prosenttia Meripelastusseuran koko budjetista.

– Ilman Onvestilta saatavaa 200 000 euron lisärahoitusta olisimme joutuneet todennäköisesti laittamaan pelastusaluksiamme seisomaan vielä kuluvalla kaudella korjausmäärärahojen loppuessa kesken. Pahimmillaan tämä olisi vaarantanut ihmishenkiä vesillä, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Onvest on suomalainen perheomisteinen sijoitusyhtiö, jonka juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Onvestin liiketoiminta keskittyy sijoitus- ja kiinteistöliiketoimintaan.

Lue lisää aiheesta.

The post Onvest tuplaa lahjoituksellaan valtion myöntämän tuen Meripelastusseuralle appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura esittelee uusimman pelastusaluksensa Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla torstaina 15. elokuuta. Helsinkiin kesäkuun alussa sijoitettu PV Aisko on suorittanut kesän aikana jo 40 pelastus- ja avunantotehtävää vesillä.

Aisko on ensimmäinen kymmenen pelastusaluksen sarjasta, jonka Meripelastusseura hankkii vuosina 2019-2023 Kokkolassa toimivalta Kewatec AluBoatilta. Hankinnan kokonaisarvo on yli 5 M€. Seuraavat veneet valmistuvat syksyllä ja ensi keväänä. Ensimmäinen niistä sijoitetaan Konnevedelle ja toinen Kemiönsaareen.

Kymmenmetrisissä, alumiinirunkoisissa pelastusaluksissa on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet. Alukset on varustettu hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa veneen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä. Valittavissa on kaksi eri propulsioratkaisua: vesisuihku tai perämoottori, joista Aiskossa on vesisuihku. Meripelastusseuran alusluokituksessa PV3-luokkaan kuuluvien alusten huippunopeus on vähintään 42 solmua perämoottoriratkaisulla ja 35 solmua dieseljet-propulsiolla.

Laivanvarustajia vapaaehtoisten meripelastajien aluksille

Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöt ovat hoitaneet tänä vuonna jo 1 339 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää. Kaikkiaan apua on saanut yli 3 000 vesilläliikkujaa, joista alustavan tiedon mukaan 16 pelastettiin menehtymiseltä. Ilman tehokkaita ja hyvin varusteltuja pelastusaluksia tämä ei olisi mahdollista.

Pelastusalusten hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. STEA:n veikkausvoittovaroista myöntämä avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksista. Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten hankittava itse.

Meripelastusseura lanseerasi viime syksynä yrityksille ja yhteisöille suunnatun Laivanvarustaja-varainhankintakampanjan sekä suurelle yleisölle Meripelastajaheimo-yhteisörahoituskampanjan. Molemmilla rahoitetaan uusia pelastusaluksia.

Tervetuloa Uivaan!

Uivassa venenäyttelyssä Meripelastusseuran laituripaikalla C48 vuorottelevat viikonlopun ajan Aisko ja Espoon Meripelastajien PV4-luokan alus Emmi. Esittelijöinä toimivat vapaaehtoiset miehistönjäsenet. Tervetuloa tapaamaan vesien vapaaehtoisia sekä kuulemaan lisää meripelastusharrastuksesta ja Trossi-jäsenpalvelusta!

Uiva on avoinna to-pe klo 12-20 ja la-su klo 10-18. Huomioithan, että pelastusalukset ovat myös näyttelyn aikana hälytysvalmiudessa. Jos vene ei ole paikalla käyntisi aikaan, on se joutunut lähtemään hälytystehtävään.

The post Helsingin Uiva viikonloppuna – näytteillä uusi PV Aisko appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura yrittää ratkaista vaikean yhtälön

Meripelastusseuran pelastustehtävien määrä kasvaa koko ajan, eikä järjestön saama rahoitus enää riitä niiden hoitamiseen. Meripelastusseuran merkitys viranomaisten rinnalla on tärkeä, sillä järjestön vapaaehtoiset hoitavat vesillä yli kolmanneksen pelastustehtävistä. Joka vuosi kymmenet vesiltä pelastetuista ovat olleet vakavassa hengenvaarassa.

Rahapulasta kärsivässä Meripelastusseurassa joudutaan pohtimaan, voidaanko toimintaa enää jatkaa nykyisellään. Aluksia seisoo toimintakelvottomana satamissa, koska järjestöllä ei tällä hetkellä ole rahaa niiden korjaamiseen.

Pelastusaluksilla joudutaan olemaan vesillä myös silloin, kun meri tai järvi näyttää hurjimman puolen itsestään. Syksyn myräkät alkavat pian, ja silloin pelastusalusten kunnon ja varustelun merkitys korostuu. Avuntarvitsijoiden luokse on päästävä nopeasti, joten aluksissa tarvitaan muun muassa luotettavaa tekniikkaa ja tehokkaita valonheittimiä.

Järjestö toivoo, että valtion tuki kasvaisi 200 000 euron vuosittaisesta tuesta vähintään 600 000 euroon. Korotus riittäisi paikkaamaan akuutin tilanteen, mutta pysyvä tasokorotus olisi tarpeen, koska tehtävämäärät ja yhteiskunnan vaatimukset ovat kasvaneet.

– On harmittavaa seisottaa alusta, koska meillä ei ole varaa esimerkiksi korjata sen moottoria. Alustemme on oltava kunnossa, jotta pelastajista ei tule pelastettavia, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– Ihmishengen pelastaminen ei saisi jäädä rahasta kiinni. 400 000 euron lisärahoituksella pystyisimme jatkamaan toimintaamme, jolla voidaan pelastaa kymmeniä ihmishenkiä joka vuosi.

Vapaaehtoiset pelastivat 46 henkeä

Järjestön vahvuus ovat sitoutuneet vapaaehtoiset. Meripelastusseuralla on 1 500 täysin pyyteettömästi toimivaa vapaaehtoista, joista 800 toimii aktiivisesti miehistössä. He ovat toteuttaneet tänäkin kesänä 24/7-päivystyksen.

– Vapaaehtoiset käyttävät vapaa-aikaansa, lomiaan ja palkattomia vapaita siihen, että he menevät auttamaan muita ihmisiä. Lisäksi he muun muassa ylläpitävät aluksia, kouluttautuvat, tekevät varainhankintaa ja pitävät huolen yhdistystoiminnan hallinnollisesta puolesta. He ovat omistautuneet ihmisten pelastamiselle, kertoo Espoon Meripelastajien puheenjohtaja Senni Jokinen.

– Sitoutuneille vapaaehtoisille toivoisi olevan toimivaa ja luotettavaa kalustoa. Lisärahoitus olisi tärkeää, jotta voimme hoitaa ydintehtäväämme: ihmisten pelastamista!

Viime vuonna Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat 46 ihmistä, jotka olisivat muuten todennäköisesti menehtyneet. Lisäksi apua sai yli 3 700 muuta vesilläliikkujaa. Jos vapaaehtoisten tekemän työn hoitaisi vakituinen, palkattu miehistö, kustannukset yhteiskunnalle olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Merialueilla pelastustyöstä vastaa Rajavartiolaitos, ja järvialueilla päävastuussa ovat alueelliset pelastuslaitokset. Meripelastusseura on näille viranomaisille merkittävä tuki, sillä se toimii kummallakin vesialueella ympäri Suomea ja hoitaa kolmanneksen kaikista pelastustehtävistä.

Kun viranomaisten resursseja pienennetään, vapaaehtoisten työn tarve kasvaa. Pelastus- ja avunantotehtävien määrä nousee jatkuvasti, joten esimerkiksi polttoainetta ja tarvikkeita kuluu yhä enemmän, vapaaehtoisia pitää kouluttaa lisää ja kalustoa täytyy huoltaa aiempaa useammin.

– Tarvitsemme toimintaamme lisätukea. Muuten meidän on pakko miettiä, onko meidän vähennettävä alusten määrää, toteaa Jori Nordström.

Hankala yhtälö

Valtio tukee budjetista vapaaehtoisia meripelastajia vuodessa 204 000 eurolla. Se on 5 % Meripelastusseuran budjetista.

Valtaosa järjestön rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista, säätiöiltä, yritysyhteistyöstä ja 26 000 jäsenen jäsenmaksuista.

Alusten hankinnan ja korjauksen määrärahoista 70 % tulee veikkausvoittovaroista. Tuen määrä on kuitenkin koko ajan laskenut, ja sen saaminen edellyttää 30 prosentin omarahoitusosuutta.

Tehtävämäärä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna meripelastajat lähtivät pelastus- ja avustustehtäviin 1948 kertaa.

Käytössä on 135 pelastusalusta ympäri Suomen. Joukossa on paljon aluksia, joiden järjestelmien käyttöikä on tiensä päässä.

Lähivuosien tiedossa olevat korjauskokonaisuudet maksavat noin 3,4 miljoonaa ja kalustoa olisi uusittava noin 9 miljoonalla eurolla.

 

Yksityishenkilöillä on mahdollisuus antaa tukensa osoitteessa meripelastus.fi/lahjoita tai osallistua varainkeruukampanjaan Facebookissa, jonka tavoitteena on yhdessä kerätä aluskorjauksiin 4 000 euroa. Tämä summa vastaa yhtä prosenttia valtiolta hakemaamme lisärahoitussummaa.

 

The post Ihmishengen pelastaminen ei saa jäädä rahasta kiinni appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tukesi on tärkeä vapaaehtoisille

Kun päivystysvuorossa olevan vapaaehtoisen meripelastajan puhelin soi, aikaa ei ole hukattavana – joku tarvitsee vesillä apua. Tänä vuonna vapaaehtoiset meripelastajat ovat lähteneet pelastustehtäviin jo 1 269 kertaa ja apua on saanut 2 941 vesilläliikkujaa.

Vaikka vapaaehtoiset tekevät työtään korvauksetta, tarvitaan pelastusalusten ylläpitoon ja ­varusteiden hankintaan sekä miehistöjen koulutukseen jatkuvaa rahoitusta. Osa aluksistamme seisoo nyt satamassa odottamassa korjaustaan.

Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen tuki on toimintamme jatkumisen edellytys. Sinäkin voit auttaa pitämään meripelastajia vesillä!

Miten voit antaa tukesi vapaaehtoisille meripelastajille?

Tutustu tapoihin auttaa meripelastajia meripelastus.fi/lahjoita

MobilePayn koodi 62700 ohjaa tukesi meripelastajille. Voit myös tehdä lahjoituksen keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11.

Haluatko keskustella yritysyhteistyöstä vapaaehtoisten hyväksi?

Ota yhteyttä Meripelastusseuran toimitusjohtajaan Jori Nordströmiin, jori.nordstrom (at) meripelastus.fi tai markkinointipäällikkö Sari Leppävuoreen, sari.leppavuori (at) meripelastus.fi.

Varmistetaan yhdessä, että kaikki 135 pelastusalusta pysyvät 61 pelastusasemalla auttamassa vesillä hätään joutuneita.

Rahankeräyslupa nro RA/2018/33. Lupa on voimassa 12.1.2018-14.9.2019 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

The post Auta meitä pitämään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Säiltään vaihteleva kesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat liikekannalla Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt ovat auttaneet heinäkuun loppuun mennessä 2 788 vesilläliikkujaa. Kaikkiaan vapaaehtoiset meripelastajat ovat suorittaneet 1 202 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää.

Säiden vaihtelut vaikuttivat tehtävämääriin. Viileillä säillä oli suhteessa eniten tehtäviä Suomenlahdella, helteillä järvialueiden ja Saaristomeren tehtävämäärät kasvoivat.

Meripelastusseuran vilkkain toiminta-alue oli Suomenlahti, jossa on tähän mennessä suoritettu kolmannes (32 %) koko maan tehtävistä. Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla on hoidettu 22 % ja Saimaalla 21 % tehtävistä. Saaristomerelle tehtäviä on kertynyt 17 % kokonaismäärästä. Pohjanlahden osuus on ollut 8 %.

Kiireellisiin meripelastustehtäviin vapaaehtoiset on hälytetty 241 kertaa: näissä on pelastettu 11 alusta ja 6 henkeä todennäköiseltä menehtymiseltä. Meripelastustehtävät sisälsivät etsintöjä, sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä, palonsammutusta sekä vaativuudeltaan eriasteisista avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä.

Avuntarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Useimmissa tapauksissa veneilijä on joutunut pulaan teknisen vian, aluksen huollon laiminlyönnin taikka merimiestaidollisen virheen vuoksi.

Teknisten vikojen osuus avuntarpeen syynä on ollut tavalliseen tapaan suuri. Veneistä puuttui usein tarvittavia varaosia; suodattimien ja katkenneiden hihnojen vaihdoilla veneilijöiden matka jatkui.

Venepalotehtäviin vapaaehtoisia meripelastajia hälytettiin aiempaa useammin. Karilleajot tehtävätyyppinä korostuivat Saimaan vesistöalueilla.

Heinäkuun kuuma hellejakso toi vesijetit vesille. Vesijettien yleistymisen myötä niihin liittyvät tehtävämäärät ovat kasvaneet. Vesijetit rinnastetaan moottoriveneisiin, ja ne voidaan kätevästi liittää Trossi-jäsenpalveluun myös lisäveneinä.

Trossi-jäsenpalvelutehtäviä on kertynyt edellisvuosien tapaan ja Trossi-palvelunumeroon on soitettu touko-heinäkuussa ahkeraan.

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat viranomaisten johtamina noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vieläkin suurempi. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä.

Lisäksi meripelastusyhdistysten vapaaehtoisia meripelastajia kohtaa erilaisissa turvavene-, valistus- ja esittelytehtävissä kesätapahtumissa.

Kauden ilonaiheina ovat lapsille puetut oikeankokoiset pelastusliivit. Pelastusliivit koko venekunnalla ovat halpa henkivakuutus ja keventävät huviveneen turvallisuudesta vastaavan päällikön taakkaa.

Trossi-palvelunumero auttaa

Veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen perustettu Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 palvelee ympärivuorokautisesti 31.10.2019 saakka.
Vaaratilanteissa sisävesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 ja merialueella meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon 0294 1000.

Yleiset hätämerkit vesillä:
• sivulle ojennettujen käsivarsien jatkuva nostaminen ja laskeminen (kuva)
• punainen laskuvarjoraketti
• punainen käsisoihtu
• SOS (. . . – – – . . . ) valo- tai äänimerkkinä
• radiopuhelimella annettu viesti ”MAYDAY”
• keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella.

Viime viikonloppuna ’hätämerkkivilkutus’ ohjasi kiireisellä tehtävällä olleen pelastuskopterin laskeutumaan väärään paikkaan. Vilkutetaan vesillä yhdellä kädellä, jos ei haluta seuraksi pelastajia.

Turvallista elokuuta!

Haluatko auttaa pitämään meripelastajat vesillä? Tutustu tapoihin tukea vapaaehtoisia meripelastus.fi/lahjoita.

Kuvat: PV Repa Näsijärvellä / Petri Kinnunen ja Rajavartiolaitos

The post Tekniset viat, karilleajot, venepalot ja vesijettitehtävät leimasivat sydänkesää appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran tämän kesän nuorisokurssit ovat käynnissä Bågaskärin toimintakeskuksessa.

Tällä viikolla saaressa on pidetty alkeiskurssia, jonka osallistujat ovat 10-14 vuotiaita Seuran nuorisotoiminnassa mukana olevia nuoria. Kurssin osaamistavoitteisiin kuuluu mm. navigoinnin perusteet, merellä tarvittavat solmut ja köysien käsittely, veneen käsittely, ensiaputaidot, sekä avun hälyttäminen.

Ensi viikolla vuorossa on jatkokurssi, jonka tarkoituksena on syventää osaamista yllä mainituista aiheista. Jatkokurssi on suunnattu 13-15 -vuotiaille, jo alkeiskurssin käyneille nuorille.

Alkeiskurssille osallistui tänä vuonna 13 nuorta. Jatkokurssilla nuoria on 16. Kurssilaisten lisäksi saaressa on kymmenen kouluttajaa, kaksi kokkia sekä tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi toiminnassamme mukana olevaa 17-vuotiasta sisällöntuottajaa.

Meripelastusseuran nuorisotoiminta on 10-15 -vuotiaille suunnattua merihenkistä toimintaa, jossa tavoitteena on tarjota mielekästä tekemistä turvallisen vesillä liikkumisen parissa. Nuorisotoimintaa järjestetään 15 yhdistyksessä ympäri Suomen.

 

Nuorisotoiminta

Kuvat: Kerttu Kontinaho ja Ida Mannonen.

The post Nuoriso treenaa meripelastustaitoja Bågaskärissä appeared first on Suomen Meripelastusseura.