Trossi-jäsenmaksulaskun 17.3.2023 mennessä maksaneet, saavat Trossi-tarran ja jäsenkortin Trossi-lehden mukana huhtikuun viimeisellä viikolla. Postitamme 17.3. jälkeen maksaneille Trossi-kirjeitä (sis. tarran ja jäsenkortin) huhtikuun 17.päivästä lähtien aina kerran viikossa koko Trossi-kauden ajan.

Kaikkia Trossi-jäsenmaksulaskuja ei ole vielä lähetetty. Osa yhdistyksistä päättää jäsenmaksunsa kevään vuosikokouksessaan ja pääsemme laskuttamaan kyseisten yhdistysten jäsenmaksulaskut vasta tämän jälkeen.

Huomioithan, ettei Trossi-materiaaleja lähetetä sinulle, jos jäsenmaksulaskuasi ei ole suoritettu laskulla olevien maksutietojen mukaisesti. Jos venetietosi ovat vaihtuneet, voit ilmoittaa siitä jäsentietojen päivityslomakkeella ja laittaa laskun sen jälkeen alkuperäisillä maksutiedoilla maksuun. Jos laskullasi on jotakin muuta huomautettavaa tai korjattavaa, olethan meihin yhteydessä smps.toimisto@meripelastus.fi.

Trossi-kausi alkaa vappuna

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun kausi alkaa 1.5. ja jatkuu 31.10. asti. Tänä aikana päivystää myös Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 ympäri vuorokauden kiireettömissä avuntarpeissa.

Jos jäsenkortti ja venetarra eivät ole vielä saapuneet, kun olet lähdössä vesille, voit osoittaa tarvittaessa, että vuoden Trossi-maksu on maksettu esimerkiksi näyttämällä maksutapahtuman mobiilipankista tai tulostamalla kuitin maksusta mukaan matkaan.

Ovatko vene- tai yhteystietosi muuttuneet?

Päivitä ne kätevästi jäsentietojen päivityslomakkeella.

Jäsentietojen päivityslomake

Tiedot päivittyvät lomakkeella suoraan jäsenrekisteriimme. Trossi-Mobiilisovellukseen tehdyt muutokset eivät päivity automaattisesti jäsentietoihisi.

The post Trossi-tarra ja jäsenkortti 2023 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Willimiehen miehistön, joka pelasti karille ajaneesta ja rajusti vuotavasta veneestä neljä ihmistä Lappeenrannan sataman edustalla syyskuussa.

13.9.2022 kymmenmetrin moottorivene oli saapumassa Lappeenrantaan. Veneen kyydissä oli neljän hengen seurue. Aurinko ei ollut vielä laskenut ja sää oli syksyisen kuulas. Vene kulki edelleen liukunopeudella, koska nopeusrajoitusalue alkoi vasta muutaman sadan metrin päästä. Väyläosuudella oli kolme lähes peräkkäin olevaa viittaa, joista kaksi tuli jättää vasemmalle ja viimeinen oikealle. Jostain syystä veneen kippari jätti myös kolmannen viitan vasemmalle, ja vene törmäsi kovassa vauhdissa kiveen.

Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä, mutta vene kärsi vakavia vahinkoja. Törmäyksessä vaurioituivat muun muassa veneen potkurin ja peräsimen läpiviennit. Akselin tuenta painui pohjan läpi ja potkuri aiheutti vaurioita pohjalaminaatteihin. Vene alkoi vuotaa rajusti ja oli välittömässä vaarassa upota.

Haveriveneen kippari soitti hätäkeskukseen ja sataman edustalla harjoituksessa ollut Willimies sai hälytyksen. Willimies pääsi onnettomuusveneen luo parissa minuutissa ja miehistö aloitti välittömästi veden pumppaamisen veneestä. Pumppausteho riitti pitämään vakavasti vaurioituneen veneen pinnalla ja se hinattiin läheiselle nostoluiskalle odottamaan ylösnostoa. Vuodot olivat niin suuria, että vene olisi todennäköisesti uponnut nopeasti, jos paikalle ei olisi päästy heti, jos pelastusveneen varustukseen ei olisi kuulunut tehokkaita pumppuja tai jos sen miehistö ei olisi osannut toimia oikein.

Tapauksessa kiteytyvät neljä pääkohtaa: onnistuneet pelastustoimet, välittömän valmiuden suuri merkitys, yhteistoiminta eri yhdistysten välillä sekä harjoittelun tärkeys.

Palkittavan Willimiehen miehistön muodostivat Toni Kolhonen (aluksen päällikkö), Matias Turunen ja Ilkka Niemi Etelä-Saimaan yhdistyksestä sekä Hanna Venäläinen Kuopion Järvipelastajista.

Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.

The post Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Willimiehen miehistö Lappeenrannasta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on myöntänyt Vuoden turvallisuusteko -palkinnon Espoon Meripelastajille turvallisuuskulttuurin ja psykologisen turvallisuuden määrätietoisesta ja rohkeasta edistämisestä yhdistyksen miehistöjen keskuudessa.

Espoon Meripelastajien sitoutumisesta turvallisuuskulttuurin edistämiseen on erinomainen esimerkki jo perinteeksi muodostunut, vuosittain syksyllä pidettävä turvallisuusilta. Tilaisuudessa yhdistyksen päälliköt pitävät alustuksia ja kertovat kuluneella kaudella pelastusaluksille ja miehistöille sattuneista vahingoista ja läheltä piti -tilanteista, joissa he itse ovat toimineet päällikkönä. Alustusten jälkeen pohditaan yhdessä toimintatapoja, joilla vastaavat tapahtumat voidaan ehkäistä tulevaisuudessa, ja sovitaan niiden käyttöönotosta.

Espoon Meripelastajien kulttuuri, jossa pelastusveneiden päälliköt kertovat avoimesti omista virheistään kaikkien opiksi ja hyödyksi, on esimerkillinen tapa kehittää turvallisuuskulttuuria ja parantaa miehistöissä toimivien psykologista turvallisuutta. Samalla se parantaa turvallisuutta ja vuorovaikutusta myös muualla kuin aluksilla, millä on positiivinen vaikutus kaikkien yhdistyksessä toimivien vapaaehtoisten hyvinvointiin.

Suomen Meripelastusseura palkitsee vuosittain Vuoden turvallisuusteko -tunnustuksella henkilön tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen turvallisuuden parantamista.

The post Espoon Meripelastajille tunnustus turvallisuuskulttuurin kehittämisestä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on nimittänyt vuoden alusvastaavaksi Jani Seppälän Turun Meripelastusyhdistyksestä.

Myöntämällä Jani Seppälälle vuoden alusvastaavan tunnustuksen Meripelastusseura haluaa huomioida hänen pitkän vapaaehtoisuransa isojen ja tekniikaltaan vaativien pelastusalusten ylläpidossa. Jani Seppälä toimi kahden eri PV5-luokan ja yhden PV4-luokan aluksen alusvastaavana yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen ja luovutti alusvastaavan tehtävät eteenpäin seuraajille vuoden 2022 syksyllä.

Jani Seppälä on ansiokkaasti huolehtinut siitä, että hänen hoidossaan olevat alukset ovat aina olleet tekniikan osalta esimerkillisesti ylläpidettyjä. Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa siten, että alusten äkillisestä vikaantumisesta johtuvia valmiuskatkoja ei aluksilla ole esiintynyt, vaikka aktiivisen yhdistyksen aluskaluston käyttöaste onkin suuri. Seppälän hoidossa olevilla aluksilla on myös tehty talkootöinä hyvinkin vaativia ylläpito-, parannus- ja korjaustöitä, jotka ilman merkittävää talkoopanostusta olisi ollut hankittava ostopalveluna. Alusvastaavan tehtävien lisäksi Jani Seppälä on osallistunut aktiivisesti operatiivisen toimintaan toimimalla alusten päällikkönä.

Nimittämällä Jani Seppälä vuoden alusvastaavaksi halutaan myös nostaa esille kaikki ne alustoiminnan takana vaikuttavat tahot, joiden uutterasti ja pyyteettömästi tekemä työ jää valitettavan usein taustalla näkymättömäksi. Aluksesta ja aluksen tekniikasta huolehtiminen on yksi alusturvallisuuden keskeisistä peruspilareista.

The post Jani Seppälä Turusta vuoden alusvastaava appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Yhteistyön tavoitteena on veneilyturvallisuuden parantaminen, sekä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukeminen. Yamaha lahjoittaa Meripelastusseuran Trossin Finnmaster ja AMT-veneiden ostajille. Yhteistyö käynnistyi Vene 23 Båt -messuilla helmikuun puolivälissä.

Yamaha Motor Europe N.V. Suomen sivuliike tarjoaa Trossi-jäsenpalvelun ensimmäiseksi vuodeksi Finnmaster tai AMT-veneen ostajille. Messuilta saatujen kokemusten perusteella yhteistyötä on tarkoitus jatkaa toistaiseksi, sekä mahdollisesti laajentaa myös muihin Em powered by Yamaha- venemerkkeihin.

Yamaha Motor Europe N.V. Suomen sivuliike on mielissään Trossi yhteistyöstä. Tavoitteemme on luoda helppoa ja turvallista vesillä oloa. Trossi tärkeys veneilijöille on merkittävä ja haluamme tukea hienoa vaapaaehtoistyötä tätä kautta.

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström on innostunut alkavasta yhteistyöstä.

– Olemme erittäin iloisia, että Yamaha haluaa tällä tavoin parantaa asiakkaidensa turvallisuutta ja samalla tukea vapaaehtoisen meripelastuksen toimintaedellytyksiä. Trossi-jäsenmaksut ovat meille merkittävä tulolähde, Nordström sanoo.

Suomen Meripelastusseura on toiminut vesillä liikkujien turvana jo yli 125 vuotta. Vuosittain tuhannet ihmiset saavat apua vapaaehtoisilta meripelastajilta. Osa heistä pelastetaan välittömästä hengenvaarasta. Ihmiset pelastetaan aina korvauksetta, mutta Trossi-jäsenpalvelu takaa maksuttoman avun myös veneelle.

The post Meripelastusseura ja Yamaha Motor Europe N.V. Suomen Sivuliike yhteistyöhön appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura esittäytyy Vene 23 Båt –näyttelyssä Messukeskuksessa 10.-19. helmikuuta.

Messuille tuomme viime kesänä käyttöön otetun PV3-luokan pelastusaluksen. Inkooseen sijoitettu vene on näytteillä moottorivenehallin paraatipaikalla, Brunsvik Marinen osastolla 6b48. Vene on nimetty sen hankintaa merkittävästi tukeneen Thure Gallén Stiftelsen mukaan.

PV3 Thure Gallén tekniset tiedot:

• Pituus: 10,01 m
• Leveys: 3,21 m
• Suurin syväys: 0,9 m
• Toimintapaino: 5,85 t
• Nopeus: n. 32
• kn/ n. 41 kn
• Moottorit: 2 x Mercury Seapro AMS 300
• Teho: 2 x 300 hv (2 x 221 kW)
• Miehistö: 1+1 (max. 8 henkilöä).

Osastoltamme voi helposti hankkia Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi tai vaikka aloittaa uuden palkitsevan harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana. Venemessuilla saa myös ensiesityksensä Meripelastusseuran uusi brändivideo.

Messut ovat avoinna arkisin klo 11-19 sekä viikonloppuisin klo 10-18.

Tervetuloa tapaamaan meitä!

The post Meripelastusseura tuo uuden PV3-luokan pelastusveneen Helsingin venemessuille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Veneen tekninen vika tai huollon laiminlyönti yleisin syy ongelmiin vesillä Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat viime vuonna yhteensä 1711 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. Kiireelliseen viranomaisen johtamaan pelastustehtävään lähdettiin 643 kertaa ja 22 ihmistä pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

Noin kaksi kolmannesta vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä oli eriasteisia avunantotehtäviä, joita suoritettiin 1068. Näistä Trossi-jäsenpalveluun kuului 524. Yhteensä apua sai 3296 ihmistä ja 1438 alusta. Lisäksi Meripelastusseuran jäsenyhdistykset panostivat veneilyturvallisuuden parantamiseen hoitaen 431 turvavene-, valistus- ja esittelytehtävää ympäri maata.

Kaikista tehtävistä noin kolmannes osui Suomenlahdelle, kun taas Päijänteen ja Kokemäenjoen, Vuoksen vesistön sekä Saaristomeren osuudet kokonaistehtävämäärästä olivat kaikki 20 prosentin tuntumassa. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen osuus oli yhteensä noin 7 prosenttia. Kolme eniten tehtäviä suorittanutta yhdistystä olivat Helsingin Meripelastusyhdistys, Turun Meripelastusyhdistys ja Espoon Meripelastajat.

Avun tarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Näin myös viime vuonna. Useimmissa tapauksissa veneilijä joutui pulaan teknisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi (876 tapahtumaa).

Monta vaaratilannetta voisi ehkäistä ennalta

Monissa tapauksissa teknisestä ongelmasta johtuva matkan keskeytyminen ja vaaratilanteen aiheutuminen olisi mahdollista ehkäistä jo ennen köysien irrottamista laiturista muutaman minuutin vievillä lähtötarkastuksilla. Ennen moottorin käynnistystä olisi aina suositeltavaa tehdä vähintään seuraavat tarkistukset:

• Polttoaineen määrä ja sen riittävyys aiotulle matkalle (+30 %)
• Hihnojen kunto ja kireys
• Jäähdytysnesteen määrä
• Moottoriöljyn määrä
• Pilssi
• Yleissilmäys.

Moottorin käynnistämisen jälkeen on hyvä tarkistaa vielä seuraavat seikat:

• Jäähdytysveden kierto
• Mahdolliset vuodot (polttoaine, öljy, vesi, pakokaasu)
• Epänormaalit äänet
• Mittareiden lukemat (öljynpaine, lataus jne.).

Itsestään selvää on, että kaikilla veneessä matkustavilla on oltava sopivat pelastusliivit ja niitä tulisi käyttää oikein puettuna koko ajan vesillä liikuttaessa. Hätätilanne tulee aina yllättäen eikä pelastusliivien pukemiseen enää silloin ole välttämättä aikaa tai mahdollisuutta.

Apua saa ympäri vuoden

Vesillä saa apua ympäri vuoden hätänumerosta 112 sekä meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Vapaaehtoiset meripelastajat palaavat vesille jälleen huhti-toukokuussa.

The post Meripelastusseuran tarkistetut tehtävätilastot 2022 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi on päättynyt koko maassa. Meripelastusseuran pelastusyksiköt hälytettiin kauden 2022 aikana alustavien tilastojen mukaan pelastus- ja avustustehtäviin 1701 kertaa. Apua sai kaikkiaan 3266 ihmistä, joista 22 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset hälytettiin kauden aikana kiireelliseen viranomaisen johtamaan pelastustehtään 637 kertaa. Loput tehtävistä olivat eriasteisia avustuksia, joista Trossi-jäsenpalvelutehtäviä oli 524.

– Kahteen edelliseen koronakesään verrattuna veneilykausi oli hieman rauhallisempi, mikä heijastui myös Meripelastusseuran tehtävämäärään. Myös veneilykauden myöhäinen alkaminen vasta toukokuun loppupuolella, polttoaineen korkea hinta etenkin alkukesällä sekä parhaan veneilykauden viikonloppujen voimakkaat tuulet vähensivät veneilyn kokonaismäärää, kertoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Aiempien vuosien tapaan noin puolet vapaaehtoisille meripelastajille tulleista avunpyynnöistä johtui teknisestä ongelmasta tai huollon laiminlyönnistä.

– Erityisesti alkukaudella 2022 polttoaineen loppumisesta johtuneet avuntarpeet korostuivat – niiden osuus kaksinkertaistui edellisvuosiin nähden, Marko Stenberg kertoo.

Meripelastusseuran lopulliset tarkistetut tehtävätilastot julkaistaan tammikuun alussa.

Monta vaaratilannetta voisi ehkäistä ennalta

Marko Stenberg muistuttaa, että useissa tapauksissa teknisestä ongelmasta johtuva matkan keskeytyminen ja vaaratilanteen aiheutuminen olisi mahdollista ehkäistä jo ennen köysien irrottamista laiturista muutaman minuutin vievillä lähtötarkastuksilla.

Ennen moottorin käynnistystä olisi aina suositeltavaa tehdä vähintään seuraavat tarkistukset:

• Polttoaineen määrä ja sen riittävyys aiotulle matkalle (+30 %)
• Hihnojen kunto ja kireys
• Jäähdytysnesteen määrä
• Moottoriöljyn määrä
• Pilssi
• Yleissilmäys.

Moottorin käynnistämisen jälkeen on hyvä tarkistaa vielä seuraavat seikat:

• Jäähdytysveden kierto
• Mahdolliset vuodot (polttoaine, öljy, vesi, pakokaasu)
• Epänormaalit äänet
• Mittareiden lukemat (öljynpaine, lataus jne.).

– Ja luonnollisesti kaikilla veneessä matkustavilla on oltava sopivat pelastusliivit ja niitä on suositeltavaa käyttää oikein puettuna koko ajan vesillä liikuttaessa. Hätätilanne tulee aina yllättäen eikä pelastusliivien pukemiseen enää silloin ole välttämättä aikaa tai mahdollisuutta, Marko Stenberg lisää.

Apua saa ympäri vuoden

Vaikka Meripelastusseuran päivystyskausi on päättynyt, saa vesillä apua ympäri vuoden hätänumerosta 112 sekä meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Vapaaehtoiset meripelastajat palaavat vesille huhti-toukokuussa.

The post Vapaaehtoisia meripelastajia tarvittiin vuonna 2022 yli 1700 kertaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun toimintakausi ja palvelunumeron päivystys päättyy maanantaina 31.10. Vapaaehtoiset meripelastajat ovat kuitenkin vesillä liikkujien turvana edelleen.

Vapaaehtoiset meripelastajat on hälytetty apuun tänä vuonna tähän mennessä 1665 kertaa. 20 ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä, ja yhteensä apua on saanut yli 3000.

Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Meripelastusseuran yksiköille. Palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10. ja siihen soittaminen on maksutonta. Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi useissa kymmenissä tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen hätätilanteeksi.

Vapaaehtoisten meripelastusasemien päivystys päättyy asteittain marras-joulukuun aikana. Päivystyskausi 2023 alkaa paikkakunnasta ja jäätilanteesta riippuen huhti-toukokuussa. Vesillä saa ympäri vuoden apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.

The post Trossi-jäsenpalvelun kausi päättyy 31.10. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseuran toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun. Vapaaehtoiset lahjoittavat aikansa ja osaamisensa, mutta ilman koulutusta, kalustoa ja kunnollisia varusteita he eivät pysty olemaan vesilläliikkujien apuna. Voisiko yrityksesi muistaa tänä jouluna heitä?

Vapaaehtoisille meripelastajille kulunut kausi on jälleen ollut kiireinen. Tänä vuonna olemme suorittaneet lähes 1700 pelastus- ja avustustehtävää. Apua on saanut yli 3000 ihmistä, joista 20 on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä.

Meripelastusseuran tehtävämäärä on kasvanut tasaisesti jo yli kymmenen vuotta. Samalla toimintamme julkista rahoitusta on vähennetty merkittävästi.

Voisiko yrityksenne antaa tänä vuonna joululahjan vapaaehtoisille meripelastajille? Esimerkiksi lahjoittaa joulutervehdyksiin varatun summan Meripelastusseuran toiminnan tukemiseen?

Meripelastusseura on toiminut vesillä liikkujien turvana jo 125 vuotta. Luotetun ja tunnetun yleishyödyllisen vapaaehtoisorganisaation tukeminen on erinomainen tapa osoittaa yrityksenne yhteiskuntavastuuta.

Tukijana saatte käyttöönne vähintään sähköisen joulukortin ja bannerin, joissa kerrotaan, että olette mukana Meripelastusseuran tukijoukoissa.

Tukijallemme tarjoamme:

1000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne.

2000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne sekä ½ sivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme (kevään 2023 numero).

3000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne sekä kokosivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme (kevään 2023 numero).

5000 € – digitaalinen joulukortti ja s-postibanneri, joissa kerrotaan tuestanne, kokosivun ilmoitustila Trossi-jäsenlehdessämme (keväällä 2023) sekä ½ päivän meriretki max. 10 hengelle pelastusristeilijä Jenny Wihurilla kesäkaudella 2023 (lähtö Helsingistä).

Lahjoituksenne voitte tehdä suoraan keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11 (viestikenttään: ”Joululahja” ja yrityksen nimi). Voimme myös laskuttaa lahjoituksen, jos se sopii paremmin. Tukipakettiinne kuuluvat edut saatte lähettämällä s-postia: sadri.wirzenius@meripelastus.fi.

Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström kertoo mielellään lisää myös muista tavoista tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa, puh. 0400 656 171 ja jori.nordstrom@meripelastus.fi.

Tervetuloa mukaan vapaaehtoistemme tueksi ja kaikkien vesilläliikkujien turvaksi.

Katso video!

 

 

 

 

The post Joululahja vapaaehtoisille meripelastajille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoiset meripelastajat kunnioittavat merellä menehtyneiden merenkulkijoiden muistoa pelastusalusten paraatilla Helsingissä pyhäinpäivänä 5. marraskuuta klo 12.

Alusparaati lähtee liikkeelle pelastusristeilijä Jenny Wihurin johdolla Hernesaaren kärjestä ja tekee merenkulkijoiden muistomerkin kohdalla Eiranrannassa lipputervehdyksen klo 12.10. Mukana on yhteensä 11 alusta Suomenlahden meripelastusasemilta. Samanaikaisesti merenkulkujärjestöjen edustajat laskevat seppeleen Merenkulkijoiden muistomerkille Ursinin kalliolla.

Paraatin jälkeen alukset ovat avoinna yleisölle Eteläsatamassa Kolera-altaalla klo 13-14.30. Paikalla on myös Meripelastusseuran esittelyteltta, jossa on myynnissä kannatustuotteitamme (säävarauksella).

Tervetuloa tutustumaan pelastusaluksiin ja tapaamaan vapaaehtoisia meripelastajia!

The post Vapaaehtoisten meripelastusalusten paraati pyhäinpäivänä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran hallitukseen haetaan jäsenehdokkaita kaudelle 2023–2025 erovuoroisten tilalle. Avautumassa on kolme hallituspaikkaa.

Meripelastusseuran hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Käytännössä noin puolet jäsenistä edustaa aktiivista vapaaehtoiskenttää ja puolet yrityselämää. Hallituksessa ei ole kuitenkaan alueellista edustusta, vaan näkökulmana aina koko maa. Lisäksi Meripelastusseuran hallituksen tehtävä on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä varmistaa naisten ja miesten tasapuolinen edustus seuran hallinnossa.

Hallituksen jäseniltä odotetaan riittävän laaja-alaista ja monipuolista sekä Meripelastusseuran strategian tavoitteiden toteutumista tukevaa osaamista. Tällä hetkellä tarvetta on erityisesti markkinointiosaamiselle tukemaan varainhankintaa, sekä yleiselle lainopilliselle osaamiselle tukemaan seuran hallintoa.

Mikäli kiinnostuit tehtävästä, lähetä 15.10. mennessä sähköpostia ehdollepanotoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Jakobssonille, kristiina.jakobsson (at) kll.fi. Liitä mukaan CV. Voit myös pyytää lisätietoja.

Meripelastusseuran hallituksen jäsenet valitsee seuran valtuusto 20.11.2022 pidettävässä kokouksessaan.

The post Meripelastusseuran hallitukseen kaudelle 2023–2025 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Aurinkoinen syyssää houkuttelee vesille. Vedet ovat kuitenkin jo kylmiä, illat pimenevät aikaisin ja syksyllä sää muuttuu usein nopeasti. Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenbergin neuvoilla veneilystä voi nauttia turvallisesti jopa jäiden tuloon asti.

Syksyllä kaikki vesille lähtöä edeltävät tarkastukset ja toimenpiteet kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Myös reittisuunnittelun ja navigointitaitojen merkitys korostuu.

– Veneessä tulee aina olla ajantasainen paperinen merikartta ja sitä pitää myös osata käyttää. Sähköiset navigointilaitteet ovat vain apuvälineitä, Marko Stenberg sanoo.

Syysvesille lähtiessä kannattaa suosia kerrospukeutumista, jonka päällimmäinen kerros on sekä veden- että tuulenpitävä. Kerroksia on helppo vähentää tai lisätä tarpeen mukaan. Myös varavaatteet on hyvä olla mukana.

– Matkapuhelin on olennainen turvallisuusvaruste, jonka toimivuudesta pitää huolehtia. Varmista, että akussa on latausta ja pidä laite kuivana ja lämpimässä, Stenberg muistuttaa.

Kulkuvalot ja tähystäminen

On tärkeää, että vesillä liikkujat näkevät toisensa ja pystyvät tunnistamaan, mihin suuntaan toinen on matkalla. Hämärässä, pimeässä tai muuten huonon näkyvyyden vallitessa se on lähes mahdotonta ilman kulkuvaloja.

Kulkuvalot, vihreä ja punainen sivuvalo, mastovalot ja perävalo, antavat kulkusuunnan ohella vinkkiä myös toisen aluksen koosta. Marko Stenberg korostaa, että myös pienveneillä on velvollisuus käyttää kulkuvaloja.

– Yksinkertaisimmillaan pienen ja hitaan moottorialuksen kulkuvalo on valkoinen 360 astetta näkyvä valo.

Oikein käytettynä tutka on paras väline toisten alusten havaitsemiseen, kun näkyvyys on huonontunut. Tähystämistä ei silti saa koskaan laiminlyödä.

– Pimeällä tähystämiseen pitää panostaa erityisesti. Omassa veneessä on myös hyvä sammuttaa kaikki tarpeettomat valot sekä himmentää mittareiden ja näyttöjen valaistusta, jotta ne eivät häiritse tähystystä, Marko Stenberg neuvoo.

Älä kursaile avun pyytämisessä

Marko Stenberg kannustaa pyytämään vesillä apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

– Pienikin ongelma voi syksyn olosuhteissa kehittyä nopeasti hätätilanteeksi.

Vaara- tai hätätilanteessa vesillä soita aina hätänumeroon 112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon 0294 1000 (merialueella).

Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 saa vesillä apua kiireettömissä ongelmatilanteissa. Trossi-palvelunumero päivystää vuorokauden ympäri lokakuun loppuun asti.

The post Meripelastajan vinkit turvalliseen syysveneilyyn appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Maarianhaminassa Ahvenanmaalla tänään pidetyt Meripelastusseuran yhteistyössä Ahvenanmaan sisarorganisaationsa kanssa järjestämät 35. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti Ahvenanmaan merivartioston joukkue, jonka muodostivat Juri Jalava, Jonas Sandell ja Oscar Strand.

Toiseksi kilpailuissa sijoittui Turun Meripelastusyhdistyksen T.M.P.Y joukkue kilpailijoina Sari Kivelä, Jessi Vuorinen ja Sane Takala, sekä kolmanneksi SMPS nuorisokouluttajat kilpailijoina Sara Mörsky, Kerttu Kontinaho ja Aaro Vasama.

Baltic SAR Games – kilpailuradan muodostivat lähtö, kuusi tehtävärastia ja maali. Rastien teemat olivat merenkulku (navigointi), vedestä pelastaminen, viestiliikenne, ensiapu, merimiestaito sekä ajankohtainen meripelastustehtävä. Kisoissa testattiin myös joukkueiden henkistä ja fyysistä suorituskykyä.

Kisoihin osallistui yhteensä 12 kolmihenkistä joukkuetta, joista 10 edusti Suomen vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä. Mukana oli myös yksi vapaaehtoisjoukkue Ruotsista sekä Ahvenanmaan merivartiosto.

Aikuisten kilpailujen yhteydessä pidettiin myös Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille nuorille omat meripelastustaitokisat, jotka voitti Espoon junnut joukkue kilpailijoina Liisa Kauppinen, Vuokko Vuorela ja Konsta Nousu. Toiseksi sijoittui Espoon teinit (Patrik Rämä, Samuli Lassila ja Onni Kaipiainen) ja kolmanneksi HMPY nuorisojoukkue (Luka Pulkkanen, Daniel Helin ja Patrik Nikitin). Nuorten sarjassa kilpaili neljä joukkuetta.

Jo vuodesta 1986 lähtien järjestetyt meripelastustaitokilpailut on meripelastusalan merkittävin vuotuinen tapahtuma. Merellinen Maarianhamina toimi nyt ensimmäistä kertaa kilpailujen näyttämönä. Baltic SAR games -kilpailut järjesti Ahvenanmaan Meripelastusseura yhteistyössä Suomen Meripelastusseuran kanssa.

Kaikkien joukkueiden sijoitukset:

1 Åland Coast Guard
2 T.M.P.Y
3 SMPS nuorisokouluttajat
4 MPAs 1
5 Pirkanmaan Miehistö
6 Team Brahe
7 Espo Dagisgruppen
8 Team RS Uppsala
9 Pirkanmaan Pirkot
10 Paraisten Meripelastajat
11 Team Espoo
12 Ekenäs Sjöräddare

The post Baltic SAR Games -meripelastustaitokilpailujen voitto Ahvenanmaan merivartiostolle – Nuorten voitto Espooseen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastajat eri puolilta maata kokoontuvat viikonloppuna Ahvenanmaalle Meripelastusseuran 35. valtakunnallisiin meripelastustaitokilpailuihin. Kisat käydään Maarianhaminan keskustassa lauantaina 10.9. klo 9-15.30.

Baltic SAR games 2022 -meripelastustaitokilpailuissa arvioidaan tietoja ja taitoja, jotka ovat keskeisiä, kun vesillä pelastetaan ihmisiä. Tarkoituksena on myös kehittää miehistöjen pelastustaitoja, lisätä oppimishalua ja motivaatiota sekä verrata alan eri toimijoiden tasoa keskenään. Verkostoitumista ja mukavaa yhdessäoloa unohtamatta. Kilpailujen tehtävärastien aiheina ovat ensiapu, merenkulku, vedenvarasta nosto, viestiliikenne, merimiestaito sekä ajankohtainen meripelastustehtävä.

Maarianhaminaan on tulossa kilpailemaan 15 kolmihenkistä joukkuetta, joista 13 edustaa Suomen vapaaehtoisia meripelastusyhdistyksiä. Mukana on myös yksi vapaaehtoisjoukkue Ruotsista sekä Ahvenanmaan merivartiosto.

Aikuisten kilpailujen yhteydessä järjestetään Meripelastusseuran nuorisotoiminnassa mukana oleville 13-16-vuotiaille omat kisat. Junnujen kilpailurastien aiheet omat samat kuin aikuistenkin, mutta tehtävät ovat hieman kevennettyjä. Nuorten sarjaan on ilmoittautunut viisi joukkuetta.

Ensimmäinen joukkue lähtee liikkeelle klo 9 museolaiva Pommernilta ja viimeistä odotetaan maaliin klo 15.30 Sjökvarteret-merimakasiineille. Kilpailurata kulkee Maarianhaminan keskustassa Itä- ja Länsisataman läheisyydessä ja yleisö pääsee helposti seuraamaan rastisuorituksia.

Kilpailujen nettisivut löytyvät täältä. Kuvia ja kuulumisia kisapäivästä julkaistaan myös sosiaalisessa mediassa.

Baltic SAR games -kilpailut järjestää Ahvenanmaan Meripelastusseura yhteistyössä Suomen Meripelastuseuran kanssa. Edelliset meripelastustaitokilpailut pidettiin loppukesällä 2019 Konnevedellä. Koronapandemian vuoksi kisoja ei voitu järjestää vuosina 2020 ja 2021.

The post Baltic SAR games 2022: Meripelastajat kilpailevat Maarianhaminassa lauantaina appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat elokuun loppuun mennessä yhteensä 1466 pelastus- ja avustustehtävää rannikolla ja sisävesillä. Apua sai 2922 ihmistä, joista 15 pelastettiin välittömästä hengenvaarasta. Veneilijöiden avuntarpeen syynä korostui polttoaineen loppuminen.

Vapaaehtoisten meripelastajien kesän kokonaistehtävämäärä on hieman alhaisempi kuin kahtena viime vuotena. Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg arvioi sen johtuvan ennen kaikkea kylmästä keväästä ja alkukesästä sekä polttoaineen korkeasta hinnasta.

– Veneilykausi alkoi tänä vuonna keskimäärin kuukauden myöhässä koleiden säiden vuoksi. Lisäksi polttoaineen korkea hinta on vähentänyt veneilyä tai muuttanut tapaa veneillä. Niin sanottua turhaa ajoa moottoriveneillä on vähennetty ja vietetty sen sijaan enemmän aikaa satamissa tai mökeillä.

Kiireisintä aikaa meripelastajille oli lomakausi juhannuksesta heinäkuun loppuun. Kauniilla säällä kesäviikonloppuisin tehtäviä riitti lähes yhtä paljon kuin edellisinä vuosina.

Tänä kesänä veneilijöiden avuntarpeen syynä on aiempaa useammin ollut polttoaineen loppuminen. Marko Stenberg varoittaa polttoaineen määrästä tinkiviä.

– Polttoaineen loppuminen kesken matkan on täysin turha vaaran aiheuttaja. Tankissa hyvä olla 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin matkan kulutukseksi on arvioitu, koska matkaan voi tulla mutkia. Erityisen tärkeää se on nyt syksyllä säiden kylmetessä ja iltojen pimetessä.

Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi jatkuu pitkälle syksyyn. Pelastusveneet telakoidaan paikkakunnasta riippuen yleensä marraskuun lopulla tai vesistöjen alkaessa jäätyä.

Vesillä saa ympäri vuoden apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000. Meripelastusseuran veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitettu Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää 31.10. saakka.

The post Vapaaehtoiset meripelastajat tulivat kesän aikana apuun lähes 1500 kertaa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Suomen Meripelastusseura isännöi kansainvälistä Tools for Making a Change for #WomenInSAR -seminaaria Turussa Forum Marinumissa maanantaina 29.8.2022. Seminaari pureutuu naisten asemaan sekä tasa-arvon parantamiseen meripelastustoiminnassa.

Meripelastusseura järjestää seminaarin yhteistyössä International Maritime Rescue Federationin (IMRF) kanssa ja se on englanninkielinen. Päivän puhujat ovat kilpa-ajaja Emma Kimiläinen, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen (Sisäministeriö), huoltopäällikkö Andrew Tate (RNLI), tutkija Anneli Häyrén (Uppsalan yliopisto) sekä Suzanna Razali Chan (Malaysia Maritime Enforcement Agency). Seminaarin avaa Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström yhdessä IMRF:n toimitusjohtaja Theresa Crossleyn kanssa.

Tools for Making a Change for #WomenInSAR -seminaariin osallistuu noin 40 henkeä eri maiden vapaaehtoisista meripelastusorganisaatioista.

Seminaaria edeltävänä viikonloppuna Meripelastusseura järjesti Bågaskärin toimintakeskuksessa, Inkoon ulkosaaristossa erityisesti naismeripelastajille suunnatun meripelastuskurssin, jonka aiheena oli meripelastusyksikön johtaminen. Kurssille osallistui 16 henkilöä 7 maasta ja 8 eri järjestöstä.

Seminaari ja kurssi ovat osa Meripelastusseuran 125-juhlavuoden ohjelmaa sekä IMRF:n Women in SAR -teemavuotta.

The post Naisten asema meripelastuksessa ja kuinka sitä kehitetään? appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura on jälleen mukana Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaren HSK:lla 18.-21.8. Näyttelyssä vuorottelevat Espoon ja Helsingin meripelastusveneet, jotka löydät C-laiturista paikalta C51-C52.

Esittelijöinä toimivat vapaaehtoiset miehistönjäsenet. Tervetuloa tapaamaan vesien vapaaehtoisia sekä kuulemaan lisää meripelastusharrastuksesta ja Trossi-jäsenpalvelusta!

Uiva on avoinna to-pe klo 12-20 ja la-su klo 10-18. Huomioithan, että pelastusalukset ovat myös näyttelyn aikana hälytysvalmiudessa. Jos vene ei ole paikalla käyntisi aikaan, on se joutunut lähtemään hälytystehtävään.

Vapaaehtoiset meripelastajat ovat tulleet vesillä apuun tänä vuonna jo 1 300 kertaa ja apua on saanut lähes 3 000 ihmistä.

The post Meripelastajat Uivassa appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vapaaehtoisilla meripelastajilla on ollut alkukesän aikana polttoaineen loppumisesta johtuvia avuntarpeita selvästi keskimääräistä enemmän. Meripelastajien neuvo on tankata 30 prosenttia enemmän kuin arvioi matkaan tarvittavan.

Polttoaineen yllättävä loppuminen kesken venematkan on jo vuosia kuulunut vapaaehtoisille meripelastajille tulevien avunpyyntöjen syihin. Tänä kesänä polttoaineen loppumisesta johtuvia tehtäviä on kuitenkin yli 10 prosenttia kaikista tehtävistä, kun niin sanottu normaali taso on 4-6 prosenttia.

Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg ei suosittele tinkimään polttoaineen määrästä, vaikka se onkin viime aikoina merkittävästi kallistunut.

– Polttoaineen loppuminen kesken matkan on täysin turha vaaran aiheuttaja. Tankissa hyvä olla 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin matkan kulutukseksi on arvioitu, koska matkaan voi tulla mutkia. Sääolot voivat muuttua tai joudutaan jostain syystä ajamaan nopeudella, jolla kulutus suurempi.

Oman veneen kulutusominaisuudet on myös hyvä tuntea.

– Esimerkiksi liukuvilla veneillä matkanopeuden laskeminen liukukynnyksen tuntumaan tai sen alapuolelle kuluttaa enemmän polttoainetta kuin liu’ussa ajaminen, Stenberg sanoo.

Vesillä avun saapuminen voi kestää kauan.

– Kannattaa varautua siihen, että apua ei välttämättä saa heti, vaan sen saapuminen voi kestää tunteja. Sen lisäksi, että tankki on täynnä, pitää myös veneen moottorin ja varusteiden olla kunnossa, puhelimessa tulee olla virtaa ja lisäksi kannattaa varata mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää, Marko Stenberg muistuttaa.

Ja ne pelastusliivit.

– Helteellä pelastusliivit voivat tuntua tukalilta, mutta niistä on hyötyä vain päälle puettuna. Onnettomuuden sattuessa ei useimmiten ole enää aikaa liivien hakemiseen ja pukemiseen.

The post Älä ota polttoainetta säästämällä turhia riskejä! appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Onnettomuustutkintakeskus julkaisi juhannuksen alla tutkinnan vuoden 2021 tapaturmaisista hukkumisista. Vaikka hukkumiskuolemat ovat vähentyneet, hukkuu Suomessa edelleen väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa tai Norjassa. Meripelastusseura kaipaa vesiturvallisuustyöhön valtakunnallista koordinointia ja rahoitusta.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tapaturmaiset hukkumiset painottuvat iäkkäisiin. Päihtymisellä oli merkitystä 40 prosentissa tapauksista. Vesikulkuneuvolla tapahtuneista hukkumisista pääosa sattui soutuveneellä. Tutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, että hukkumisalttius syntyy vuosien aikana omaksuttujen elin- ja toimintatapojen seurauksena.

Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksia niin kansalaisille kuin vesiturvallisuusvalistusta tekeville järjestöille ja muille toimijoille. Tiedotteessaan se toteaa myös, että vesiturvallisuustyötä tekevien tahojen työn painopisteet, työnjako, rahoitus ja jatkuvuus tulisi selvittää.

Suomen Meripelastusseuran perustehtäviin kuuluu vesillä hätään joutuneiden pelastamisen ja avustamisen lisäksi vesiliikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turvallisuusvalistus. Meripelastusseura avasi keväällä 2020 erityisesti veneilijöille suunnatun, maksuttoman Veneilytaito.fi-verkkokoulutusympäristön, joka sisältää 15 verkkokurssia. Sivustolla on yli 10 000 käyttäjää. Lisäksi Meripelastusseura tekee aktiivisesti turvallisuusviestintää ja kampanjoi muun muassa pelastusliivien käytön ja hyvän merimiestavan puolesta.

– Ennaltaehkäisevä vesiturvallisuustyö on tällä hetkellä pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan varassa, se on melko sirpaleista eikä sitä koordinoida riittävästi. Myöskään vesiturvallisuuskampanjoiden rahoitusta ei voi jättää kolmannen sektorin vastuulle, vaan valtion tulisi ohjata siihen riittävästi määrärahoja, sanoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

Meripelastusseura katsoo, että kaikkien alan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyöllä voidaan tavoittaa entistä laajemmat kohderyhmät sekä päästä parhaisiin tuloksiin.

– Vesiturvallisuuskampanjoinnin sekä siihen liittyvän turvallisuusviestinnän edellytykset on varmistettava luomalla Liikenneturvallisuusstrategian osaksi erillinen vesiturvallisuusohjelma tavoitteineen, vastuineen ja rahoituksineen, Nordström jatkaa.

Pelastusliivien käyttö pakolliseksi kaikissa veneissä 

Meripelastusseuran näkemyksen mukaan hukkumiskuolemien määrän merkittävää vähenemistä ei voida saavuttaa pelkästään asennekasvatuksella ja turvallisuusviestinnällä, vaan tarvitaan myös normiohjausta.

Tutkimusten mukaan jopa 80 % vesiliikenteessä hukkuneista olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut päällään oikein puetut pelastusliivit ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa.

– Onnettomuuden sattuessa ei liivien pukemiselle ole useimmiten enää aikaa. Pelastusliivien käyttöasteen lisääntyminen olisi yksi tehokkaimmista vesiliikenteen hukkumiskuolemia ehkäisevistä tekijöistä, Jori Nordström sanoo.

– Mielestämme pelastusliivien tai kelluntapukineiden käyttäminen tulisikin säätää pakolliseksi kaikissa vesikulkuneuvoissa. Myös pienissä rekisteröimättömissä veneissä.

Lue Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaseloste.

The post Vesiturvallisuustyöhön tarvitaan lisää resursseja ja selkeämpää koordinointia appeared first on Suomen Meripelastusseura.