Seuran tiedotteet

Tilaa syöte syöte Seuran tiedotteet
Me tulemme apuun!
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 46 min sitten

Vapaaehtoiset meripelastajat valmiina auttamaan

To, 04/29/2021 - 13:10
Meripelastusseuran päivystyskausi alkaa toukokuun alussa. 1. toukokuuta lähtien vastaa myös Trossi-palvelunumero veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin. Vapaaehtoiset meripelastajat varautuvat kiireiseen kauteen.

Osalla vapaaehtoisia pelastusasemia kausi käynnistyi jo huhtikuun puolella, mutta suurin osa siirtyy valmiuteen toukokuun alussa tai heti jäätilanteen salliessa.

– Viime kesänä koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne lisäsi veneilyä ja toi vesille myös paljon uusia, kokemattomampia kippareita. Se yhdessä lämpimien säiden kanssa kasvatti vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärää, joka ensimmäistä kertaa historiassa ylitti kahdentuhannen vuotuisen tehtävän rajan, kertoo Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– Uskomme, että tänäkin kesänä moni jättää esimerkiksi ulkomaanmatkan tekemättä ja suuntaa loman viettoon vesille. Olemme varautuneet siihen, että vapaaehtoisilla meripelastajilla riittää töitä.

Viime vuonna Meripelastusseuran miehistöt lähtivät hälytystehtävään yhteensä 2168 kertaa. Apua sai 4285 ihmistä ja 1847 alusta. Todennäköiseltä menehtymiseltä pelastettiin 41 ihmistä.

Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät ympäri vuorokauden keskimäärin alle puolen tunnin lähtövalmiudessa. 60 pelastusaseman verkosto rannikolla ja sisävesillä ulottuu Hangosta Inariin. Asemille on sijoitettuna 132 pelastusvenettä, joita operoi noin 1500 koulutettua vapaaehtoista.

Vastuullisesti vesille

Vapaaehtoisille meripelastajille tulevista avunpyynnöistä valtaosa tulee huviveneilijöiltä ja johtuu veneen teknisestä viasta, huollon laiminlyömisestä tai kuljettajan merimiestaidollisesta virheestä. Meripelastajat toivovat, että ennen vesille lähtöä maltettaisiin tehdä asianmukaiset huoltotoimenpiteet, tarkistaa varusteet ja kerrata merimiestaidot.

– Vastuullisen veneilijän tekee ennen kaikkea oikea asenne, Jori Nordström painottaa. – Otetaan turvallisuusasiat vakavasti, noudatetaan hyviä merimiestaitoja ja huomioidaan muut vesilläliikkujat.

Kesäkuun 2020 alussa tuli voimaan uudistettu vesiliikennelaki, joka lisäsi merkittävästi veneen päällikön vastuuta.

– Lain sisältöön kannattaa ehdottomasti tutustua ennen veneilykauden aloittamista, Nordström muistuttaa.

Veneilytaidot voi päivittää helposti Meripelastusseuran maksuttomilla verkkokursseilla osoitteessa veneilytaito.fi.

Vesille lähtijän muistilista:

  • Tee reittisuunnitelma ja kerro se myös kotiin jääville
  • Tutustu säätiedotuksiin ja seuraa niitä matkan aikana
  • Varmista, että viestintävälineet toimivat ja pysyvät kuivina
  • Huolehdi siitä, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta
  • Varaa mukaan moottorin tarvitsemia nesteitä ja varaosia
  • Opasta kaikille veneessä olijoille turvalliset toimintatavat
  • Muista, että vain päälle puettu pelastusliivi pelastaa
  • Varmista, että sinulla on voimassa oleva Trossi-jäsenpalvelu.
Mistä apua?

Hätä- tai vaaratilanteessa vesillä tulee aina soittaa hätänumeroon 112 tai merialueella meripelastuksen hälytysnumeroon on 0294 1000. Kiireettömissä ongelmatilanteissa apua saa Meripelastusseuran Trossi-palvelunumerosta 0800 30 22 30 (1.5.-31.10.).

Artikkelikuva: Jari Miettinen

The post Vapaaehtoiset meripelastajat valmiina auttamaan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Veneilijän koronaohjeet päivitetty

To, 04/22/2021 - 18:39
Meripelastusseura ja Suomen Purjehdus ja Veneily toteuttivat viime keväänä yhdessä veneilijän ohjeistukset koronaepidemian ajalle. Ohjeet on päivitetty.

Ohjeistuksissa neuvotaan vastuulliseen toimintaan esimerkiksi vierassatamissa sekä käydään läpi, miten pelastus- ja avustustilanteessa tulisi toimia poikkeusaikana. Ohjeistukset on päivitetty tämänhetkisen tilanteen mukaisiksi.

Juuri nyt näyttää siltä, että monia rajoituksia pystytään purkamaan kesään mennessä, ja sitä toivomme varmasti jokainen. Noudattamalla kuitenkin edelleen voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia pystymme kaikki vaikuttamaan siihen, kuinka vapaa veneilykesästä 2021 tulee.

Ladattavat ohjeistukset pdf-muodossa suomeksi ja ruotsiksi.

The post Veneilijän koronaohjeet päivitetty appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-jäsenkortit ja venetarrat 2021

To, 04/22/2021 - 18:14
Vuoden 2021 Trossi-jäsenkortit ja venetarrat saapuvat Trossi-jäsenille huhtikuun viimeisellä viikolla jäsenlehden mukana tai heti vapun jälkeen kirjepostissa.

Jos siis saat Trossi-jäsenlehtesi kelmutettuna, löydät paketista myös jäsenkortin sisältävän kirjeen ja veneeseen liimattavan Trossi-tarran. Jos taas jäsenlehti kolahtaa postiluukusta ilman lisukkeita, tulevat kortti ja tarra omana lähetyksenään.

Jos materiaali ei jostain syystä saapuisi ennen kuin lähdet vesille, on Trossi joka tapauksessa voimassa, kun vuoden 2021 jäsenmaksu on maksettu.

Toukokuun alusta lähtien postitamme Trossi-jäsenmateriaaleja noin kerran viikossa sitä mukaa kuin maksut kirjautuvat järjestelmäämme.

Jäsenpalvelumme on tähän aikaan keväästä ajoittain ruuhkautunut. Parhaiten saat meihin yhteyden kotisivujemme jäsentietojen päivityslomakkeella. Olethan kärsivällinen, vaikka et saisi vastausta saman tien. Vastaamme jokaiseen yhteydenottoon. Kiitos ymmärtäväisyydestä!

Trossi-palvelukausi alkaa 1.5., jolloin myös Trossi-palvelunumeron päivystys käynnistyy.

The post Trossi-jäsenkortit ja venetarrat 2021 appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Pelastusveneen ohjaamosimulaattorin kehittäminen Vuoden turvallisuusteko

Pe, 04/09/2021 - 15:24
Meripelastusseura on nimennyt Vuoden turvallisuusteoksi Meripelastusseuran ohjaamosimulaattorin kehittämisen ja rakentamisen. Simulaattoriharjoittelu parantaa merkittävästi Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen turvallisuutta. Simulaattorin rakentanut vaasalainen työryhmä palkitaan 9.4.

Meripelastusseuran 130 pelastusvenettä ovat vesillä avovesiaikaan lähes päivittäin. Veneet liikkuvat niin hyvissä kuin huonoissakin olosuhteissa. Tarvittaessa ajetaan suurimmalla mahdollisella nopeudella tehtäväpaikalle ihmishengen pelastamiseksi. Pelastusveneiden nopeudet ovat viime vuosikymmeninä moninkertaistuneet.

Meripelastusseuran alukset ovat välttyneet vakavilta onnettomuuksilta, vaikka pieniä pohjakosketuksia tapahtuukin vuosittain. Läheltä piti -tilanteiden syitä selvitettäessä on niiden yhdeksi merkittäväksi syyksi havaittu puutteet ohjaamotyöskentelyssä.

Meripelastusseura julkaisi päivitetyn ohjaamotyöskentelymenetelmänsä loppuvuodesta 2020. Menetelmän kouluttamisessa miehistöille ohjaamosimulaattori on ensiarvoisen tärkeä. Simulaattorissa pystytään turvallisesti, tehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti toteuttamaan elintärkeää koulutusta. Simulaattori ei kokonaan korvaa vesillä tapahtuvaa koulutusta, mutta täydentää sitä merkittävästi. Ensimmäisen tammikuussa järjestetyn kurssin perusteella simulaattori ylitti kaikki sille asetetut odotukset.

Simulaattorin käyttö ohjaamotyöskentelyn peruskoulutukseen on koronaepidemian asettamissa puitteissa alkanut, ja sitä tullaan käyttämään myös miehistön ja päälliköiden jatkokoulutukseen. Vaasaan rakennettu simulaattori tullaan tarkasti dokumentoimaan ja sen perusteella simulaattoreita rakennetaan eri puolille maata, jolloin ne ovat helposti eri asemien käytettävissä. Sitä ennen koulutetaan vielä lisää kouluttajia ja suunnitellaan harjoituksia, jotta simulaattorikoulutus saadaan mutkattomasti käyntiin uusien simulaattoreiden valmistuttua.

Ohjaamosimulaattorin suunnitellut ja rakentanut työryhmä koostuu Vaasan Meripelastusyhdistyksen vapaaehtoisista ja siihen kuuluu Mikko Lehtimäki (suunnittelu ja yleisjohto), Jani Kallio (ohjaamon rakentaminen), Samuli Latomäki (IT), Teemu Vainionpää (rakentaminen), Raija Koivisto (tilat ja hallinto), Sami Kotajärvi (sähkötyöt) sekä Eetu Kankaanpää (luonnosmallit). Työryhmä käytti simulaattorin rakentamiseen yli 800 henkilötyötuntia, ja se tehtiin kokonaan palkattomana vapaaehtoistyönä.

Kuvassa vasemmalta oikealle Latomäki Samuli, Kotajärvi Sami, Koivisto Raija, Lehtimäki Mikko, Vainionpää Teemu ja Kankaanpää Eetu.

 

Ohjelmiston simulaattoriin toimitti suomalainen Stormwind Oy, joka toimii Meripelastusseuran yhteistyökumppanina simulaattoreiden kehittämisessä.

Lopputuloksena on ainutlaatuinen ohjaamosimulaattori, jonka pienimmistäkään yksityiskohdissa ei ole tingitty. Työryhmän työ parantaa kaikkien Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen turvallisuutta.

Meripelastusseuran ohjaamosimulaattorihanketta tukivat Weisell säätiö, Stormwind Oy, Vaasan Aktiasäätiö, Kallion Kaihdin Oy, Pohjanmaan Rauta Oy, Roaming Oy, Secureplan Turvatekniikka Oy ja STARK Vaasa.

The post Pelastusveneen ohjaamosimulaattorin kehittäminen Vuoden turvallisuusteko appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vuoden alusvastaavaksi Petteri Myllynen Kotkasta

Pe, 04/09/2021 - 15:18
Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden alusvastaavaksi Kotkan Meripelastusyhdistyksen pelastusalusten ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavan Petteri Myllysen.

Vuonna 1999 laivastossa suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen vapaaehtoiseen meripelastustoimintaan mukaan lähtenyt Petteri Myllynen on toiminut useiden vuosien ajan alusvastaavana ja pelastusalusten päällikkönä Kotkan Meripelastusyhdistyksessä.

Myllynen on huolellisesti ja määrätietoisesti ylläpitänyt ja kehittänyt Kotkan aluskalustoa. Hän pystyy myös itse ratkaisemaan laajasti kalustossa eteen tulevia haasteita. Myllyselle alusvastaavan tehtävässä mieluisinta on kehittää pelastusveneitä käyttäjäystävällisemmiksi.

Petteri Myllynen kertoo, että Kotkassa aluksia hoitaa pieni ryhmä teknisesti orientoituneita henkilöitä, joten hänen on ollut helppo keskittyä enemmän alusten ja niiden tekniikan kehittämiseen. Myllynen työskentelee ammatissaan sähköautomaatiolaitteiden ja varavoimakoneiden parissa, joten on luonnollista, että myös pelastusveneiden sähkö-, automaatio- ja navigointilaitteisto ovat jääneet hänen hoidettavakseen.

Petteri Myllynen on toiminut Kotkan Meripelastusyhdistyksessä myös koulutusvastaavana ja kuuluu Meripelastusseuran valtakunnallisiin meripelastuskouluttajiin. Tällä hetkellä Myllynen on yhdistyksen varapuheenjohtaja ja vastaa alusten lisäksi myös operatiivisesta toiminnasta.

Vuosien saatossa Petteri Myllynen on ollut aktiivisesti mukana Meripelastusseuran pelastusveneiden kehittämisessä ja hän toimii edelleen seuran alustoimikunnassa. Lisäksi Myllynen on Meripelastusseuran valtuuston monivuotinen jäsen.

The post Vuoden alusvastaavaksi Petteri Myllynen Kotkasta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Uuraan miehistö Savonlinnasta

Pe, 04/09/2021 - 14:17
Suomen Meripelastusseura on nimittänyt Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Uuraan miehistön Savonlinnasta. Miehistö pelasti viime syksynä Saimaalla kaksi ihmistä erittäin haastavissa olosuhteissa.

Savonlinnan Järvipelastajien pelastusvene Uuras hälytettiin 10. syyskuuta 2020 pelastustehtävään. Iäkkään pariskunnan vene oli mökkimatkalla kovassa tuulessa ja aallokossa ajautunut kivikkoon ja pariskunta oli pelastautunut luodolle.

Hälytyksen tullessa miehistö sattui olemaan järvipelastajien asemalla huoltotehtävissä. Uuras oli matkalla onnettomuuspaikalle 13 minuutissa. Tehtävälle oli lähetetty myös pelastuslaitoksen oma vene, ja Uuraan oli tarkoitus toimia varmistuksena.

Haastavat sääolosuhteet

Noin kahden meripeninkulman ajon jälkeen Uuras ohitti pelastuslaitoksen veneen, jolla oli vaikeuksia edetä kovassa vasta-aallokossa. Uuraan etenemistä aallokko ei hidastanut, vaikka toisen koneen lämpömittari ja navigointiohjelma lakkasivat toimimasta. Matka jatkui paperikartalla navigoiden.

– Keskituuli oli 17 m/s ja puuskissa yli 20 m/s. Haukivedellä oli erittäin voimakas aallokko. Keli oli harvinaisen kova tuolla alueella, sanoo pelastusvene Uuraan päällikkö Esa Hirvonen.

Uuras saapui kohteeseen noin puolessa tunnissa. Kaksi iäkästä ihmistä odotti luodolla. Pariskunnan vene hakkasi luotoon ja mies yritti pitää venettä irti kivestä.

– Rantautuminen oli vaikeaa, joten pintapelastajana toiminut Mikael Fyhr ui luodolle. Varmistettuaan, että ihmiset ovat kunnossa, pinturi etsi sopivan rantautumispaikan pelastusveneelle, Esa Hirvonen kertoo.

Pariskunta autettiin pelastusvene Uuraan kyytiin. Siinä vaiheessa myös pelastuslaitoksen vene saapui paikalle, mutta lisäapua ei enää tarvittu. Kylmettynyt, mutta muuten vahingoittumaton pariskunta kuljetettiin läheiselle mökilleen.

Pelastuslaitoksen yksikönjohtaja kehotti siinä tilanteessa jättämään haveriveneen paikoilleen, mutta pariskunnan pyynnöstä Uuraan miehistö palasi katsomaan veneen tilannetta.

– Pinturi ui uudelleen luodolle ja vene saatiin suhteellisen ehjänä palautettua omistajalle, Hirvonen kertoo.

Saumatonta yhteistyötä

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahden mukaan yhteistyö Savonlinnan Järvipelastajien kanssa on tiivistä ja saumatonta.

– Yhdessä asioita on eteenpäin viety ja yhteistyö on tuottanut konkreettisia tuloksia. On saatu kansalaisille apua järvipelastajien kautta nopeammin kuin meidän omien yksiköiden kautta. Lisäksi on saatu lisävoimaa operaatioihin, joissa pelastuslaitos on ollut ensimmäisenä paikalla, Halmeslahti toteaa.

Vesiliikenneonnettomuuksien lisäksi Halmeslahti mainitsee esimerkkinä maastopalot, joissa järvipelastusyksiköt ovat toimineet ansiokkaasti.

Miehistö palkitaan 9.4.

Suomen Meripelastusseura palkitsee pelastusvene Uuraan miehistön, johon kuuluivat Esa Hirvonen, Mikael Fyhr ja Martin Lajunen, Vuoden meripelastaja -nimityksellä, Meripelastajan malja -kiertopalkinnolla ja seuran ansiomerkeillä. Huomionosoitukset jaetaan Meripelastusseuran koulutuspäivillä 9.4.2021.

Kuvassa vasemmalta oikealle Mikael Fyhr, Martin Lajunen ja Esa Hirvonen (kuva Anne Kosonen).

The post Vuoden meripelastajaksi pelastusvene Uuraan miehistö Savonlinnasta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastajat kouluttautuvat myös poikkeusaikana

Ma, 03/29/2021 - 20:56
Meripelastusseuran vapaaehtoisilta edellytetään monipuolisia taitoja pelastusveneiden operoinnista itse pelastustehtävien suorittamiseen. Tätä koulutusta ei ole julkisesti saatavilla, joten Meripelastusseura on kehittänyt monipuolisen koulutusjärjestelmän. Viime keväänä suuri osa siitä siirtyi verkkoon.

Meripelastusseura järjestää vuosittain valtakunnallisesti noin 50 kurssia sekä tukee 60 asemansa paikallistason koulutusta. Viime keväänä koronapandemian myötä lähikoulutuksia jouduttiin perumaan yksi toisensa jälkeen, ja lopulta ne keskeytettiin lähes kokonaan.

Asemien paikalliseen koulutukseen vaikutti myös siirtyminen erillisiin miehistöryhmiin, jotka eivät voineet olla tekemisissä toistensa kanssa. Uusien miehistönjäsenten rekrytointi keskeytyi aluksi kokonaan. Kun sitä pystyttiin jatkamaan, miehistöryhmät vaikeuttivat sosiaalisten kontaktien syntymistä ja ryhmäytymistä.

Kaikki mahdollinen verkkoon

Suurin osa Meripelastusseuran miehistöiltä vaadittavista taidoista edellyttää lähiopetusta. Valtakunnallisista lähikoulutuksista onnistuttiin viime vuonna järjestämään vain vajaa kolmannes.

Reagoimme kuitenkin nopeasti keväällä 2020 ja järjestimme miehistöillemme 35 luennon mittaisen verkkoluentosarjan, joka saavutti yhteensä 482 miehistönjäsentä. Kaikkiaan koulutustapahtumissa oli yli 2300 osallistujaa 55 eri asemalta. Kaikki luennot tallennettiin, ja tallenteita on katsottu jälkikäteen lähes 500 kertaa.

Verkkoluentojen lisäksi muokkasimme verkkokursseiksi kaksi tarkoitukseen parhaiten soveltuvaa kurssiamme, etsintä- ja pelastusyksikön päällystökurssin teoriaosan sekä päällystön alustekniikkakurssin. Kurssit vedettiin videoneuvottelujärjestelmällä erilaisia verkkopohjaisia ryhmätyöratkaisuja hyödyntäen.

Yhteistyöllä tehoa verkkokoulutukseen

Myös Meripelastusseuran jäsenyhdistykset ovat siirtäneet omaa koulutustaan verkkoon. Vuoksen alueen yhdistykset, Kuopion järvipelastajat ja Etelä-Saimaa Lappeenrannasta yhdistivät voimansa miehistöjen verkkokoulutusten järjestämisessä. Näin saatiin jaettua kouluttajaresursseja sekä myös laajempaa näkökulmaa koulutuksiin.

Kuopion yhdistyksen tiedotusvastaava Antti Rikkonen kertoo, että Kuopiossa on järjestetty verkossa oikeastaan kaikkea, mitä siellä on järkevää järjestää.

– Talvi ja kevät on teoriapainotteista muutenkin. Esimerkiksi meriteiden sääntöjä, palon sammutusta teoriassa, pintapelastusta teoriassa sekä alusten tekniikkaa on nyt käyty läpi verkkokoulutuksina. Avovesikaudella on sitten helppoa keskittyä harjoittelemaan käytännössä.

– Tekniikka ei ole aivan taipunut kaikkeen ja vieläkin on mietinnässä paras alusta tekemiselle, onko se Zoom, Meets, Teams vai joku muu, Rikkonen pohtii. – Jonkinlainen verkkoympäristö on todennäköisesti tulevaisuutta tässä yhdistystoiminnassakin. Ei pelkästään koulutusasioissa vaan myös tiedon ja materiaalin hallinnassa. Aika näyttää.

Lähiopetusta koronarajoituksia noudattaen

Vaasan meripelastusyhdistyksen koulutusvastaava Niclas Hagnäsin mukaan syksyllä alkanut tulokaskurssi on jatkunut Vaasassa läpi talven.

– Tulokaskoulutukset on ajoittain yhdistetty koko miehistölle tarkoitettuihin viikkokoulutuksiin, joiden aiheina ovat olleet muun muassa merimiestaito, potilastehtävät sekä päivystys- ja partiointikäytännöt, Niclas Hagnäs kertoo.

Koulutukset pidetään etäluentoina aina kun se on mahdollista, mutta meripelastajat tarvitsevat myös lähiopetusta. Koronarajoituksia noudatetaan Vaasassa tarkkaan, ja opetusryhmien koko on rajattu kuuteen henkilöön.

– Maskien käyttäminen, käsienpesu, ryhmäjaot ja jatkuvat tilannemuutokset ovat jo arkipäivää, Hagnäs sanoo.

– Yhteistyökumppanimme Prohoc Oy on antanut meille käyttöön yli 300 neliön lämpimän hallin, jossa olemme talven aikana voineet turvallisesti järjestää esimerkiksi merimiestaito- ja ensivasteharjoituksia riittävillä etäisyyksillä.

Vaasassa on käytäntönä, että kaikki pelastusmiehistöön kuuluvat kouluttautuvat vähintään kerran viikossa. Koronarajoitukset tuovat siihen lisähaastetta.

– Olemme kuitenkin oppineet hyödyntämään verkkokoulutusta ja yhdistäneet sitä lähiopetukseen, kuten esimerkiksi ruorinpitokoulutuksessa, jossa kuusi henkilöä osallistui lähiopetukseen simulaattorissa ja loput etäopetukseen, kertoo Niclas Hagnäs.

Kevät 2021 ei tuonut toivottua muutosta

Koronapandemia jatkuu edelleen, vaikka moni odotti pahimman olevan jo ohi tänä keväänä. Meripelastusseuran koulutus jatkuu myös tutulla kaavalla. Päällystökurssi ja vuotuiset koulutuspäivät toteutetaan verkossa, ja 14 verkkoluentoa on jo kalenterissa. Osa koulutuksista on siirretty syksyyn.

Poikkeustilanteen pitkittyminen huolestuttaa niin keskusjärjestössä kuin paikallisyhdistyksissäkin. Tilanteen normalisoituessa meillä on paljon töitä koulutusten käynnistämisessä ja asemien sisäisen sosiaalisen verkoston uudelleen rakentamisessa.

The post Meripelastajat kouluttautuvat myös poikkeusaikana appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Naisisto tulee apuun

Su, 03/07/2021 - 20:27
Naisten määrä kasvaa vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa, mutta kokonaan naisista muodostuva pelastusveneen miehistö on vielä harvinainen. Pääkaupunkiseudun vesillä pulaan joutunut on voinut saada naismiehistön apuun jo kolme vuotta.

Espoon Meripelastajien pelastusvene Resmedin päällikkö Anni Muukkosen mukaan naismiehistö syntyi sattumalta.
– Pelastusveneen päällikkö ei valikoi miehistöä sukupuolen tai ystävyyssuhteen perusteella. Kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä miehistöön vuorollaan, mutta päällikön vastuulla on varmistaa, että miehistöllä on riittävä kokemus ja osaaminen.

Loppukesällä 2018 kävi ensimmäisen kerran niin, että koko kolmen hengen miehistö oli naisia. Tarkka päiväkin on muistissa, totta kai: 21.8.2018. Mukana olivat Anni Muukkosen lisäksi Senni Jokinen ja Tuula Törhönen. Siitä lähtien Espoon naisisto on partioinut pääkaupunkiseutua ympäröivillä merialueilla säännöllisesti.

Edessä Anni Muukkonen, takana Tuula Törhönen ja Senni Jokinen.

Annille ja Tuulalle on jäänyt erityisesti mieleen viikonloppu viime toukokuussa.
– Aloitimme päivystyksen perjantaina neljän maissa. Tarkoitus oli viettää viikonloppu ainakin osittain yhdistyksen saaritukikohdassa Anturilla ja tehdä siellä huoltohommia, Anni kertoo. – Se jäi kuitenkin haaveeksi.

PV Resmedille riitti keikkaa perjantai-illasta sunnuntai-iltaan lukuun ottamatta miehistön pakollista kymmenen tunnin lepoa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
– Lauantaina olimme liikkeellä aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Osan päivää meillä oli mukana myös muuta miehistöä, mutta esimerkiksi päivän ensimmäinen tehtävä hoidettiin kahdestaan Tuulan kanssa, muistelee Anni Muukkonen.

Espoon Mellstenin edustalla oli huvivene kiinni matalikolla. Paikalle ensimmäisenä ehtinyt Suomenlahden merivartioston alus ei päässyt haveristin luo matalaan veteen. Pienempi ja matalamman syväyksen omaava Resmed sen sijaan pääsi. Partioveneen päällikkö kysyi, tarvitsevatko naiset merivartijan apuun tehtävään. Ei tarvittu.

– Olihan siinä vähän kiirettä köysien kanssa, kun Anni oli kiinni ruorissa, muttei mitään hätää. Ihan peruskeikka, toteaa Tuula Törhönen.

Ei miesten töitä ja naisten töitä

Meripelastuksessa ei ole miesten töitä ja naisten töitä. Kaikille on samat vaatimukset ja samat mahdollisuudet. Kaukana takanapäin ovat ajat, jolloin naisten tehtävänä oli kahvinkeitto ja myyjäisten järjestäminen.
– Nainen pystyy tekemään pelastusaluksella kaiken minkä mieskin. Totta kai miehillä on enemmän fyysistä voimaa, mutta todella harvoin tulee eteen tilanne, jossa raakaa voimaa ei voisi korvata kekseliäisyydellä tai toisella menettelytavalla, Anni Muukkonen sanoo.

Senni Jokinen muistuttaa, että meripelastusharrastuksessa voidaan hyödyntää ihmisten erilaisia vahvuuksia.
– Paljon tärkeämpiä kuin sukupuoli ovat luonteenpiirteet ja omat kiinnostuksen kohteet, hän sanoo.

Liian vähän naispäälliköitä

Meripelastusseuran asemilla ympäri maata toimivasta noin 1400 vapaaehtoisesta meripelastajasta reilu viidennes on naisia. Naispäälliköt ovat kuitenkin harvassa.
– Taidoista se ei ole kiinni, mutta naisten luottamus omaan osaamiseensa ei usein ole yhtä vahva kuin miesten. Ehkä miehillä on myös keskimäärin enemmän kunnianhimoa, Anni Muukkonen pohtii.

– Meripelastusyhdistyksen ehkä tärkein voimavara on hyvä kansimies, ja siksi on hyväkin, etteivät kaikki halua ”päällikköputkeen”, Anni jatkaa. – Mutta harmittaa, että liian harva nainen haluaa.

Tule mukaan!

Hyvä meripelastaja on rauhallinen ja ymmärtää oman osaamisensa – ei yli- eikä aliarvioi sitä. Lisäksi hän osaa ottaa vastaan käskyjä ja toimia niiden mukaan. Näistä ominaisuuksista kolme naista ovat yksimielisiä.
– Vaikka vapaaehtoinen meripelastustoiminta on monin tavoin rentoa, ollaan kuin samaa perhettä kaikki, niin pelastusaluksella toimiminen on varsin hierarkista, Anni sanoo. – Asioista voidaan kyllä keskustella jälkeenpäin, mutta aluksella käsky on käsky.

Vapaaehtoinen meripelastusharrastus vie aikaa ja vaatii sitoutumista.
– Kuukaudessa menee keskimäärin 4-8 iltaa eli 1-2 iltaa viikossa, Senni kertoo. – Mahdollisiin hallinnollisiin vastuutehtäviin pitää varata lisäksi pari tuntia viikossa, jos sellaisia ottaa hoitaakseen.

Annin viesti meripelastusharrastukseen mukaan lähtemistä harkitsevalle naiselle on rohkaiseva.
– Jos minä pärjään, niin kuka tahansa muukin pärjää!

PV Resmedin naisisto

Anni Muukkonen aloitti meripelastuksen vuonna 2011 miehensä kummitädin kannustamana. Espoon Meripelastajien ensimmäinen ja ainoa naispäällikkö sai perämiehen natsat ja päällikön tehtävämääräyksen elokuussa 2018 ja päällikön koulutustason 1.11.2019. Anni toimii myös yhdistyksen sihteerinä ja tiedottajana. Isän mukana puolivuotiaasta lähtien purjeveneellä liikkuneelle Annille kaikkein tärkeintä on päästä merelle.

Senni Jokiselle tulee tänä vuonna täyteen 12 vuotta pelastusveneen kansimiehenä. Sennillä ei ole mitään hinkua aluksen päälliköksi, mutta hän luotsaa Espoon yhdistystä nyt kolmatta kauttaan puheenjohtajana. Sennille meripelastus on ennen kaikkea irtautumista työelämän vaatimuksista ja arkirutiineista. ”Meripelastusperheen” yhteisöllisyys sekä mahdollisuus oppia uusia mielenkiintoisia asioita merkitsevät Sennille paljon.

Tuula Törhönen lähti mukaan keväällä 2017 ystävänsä Annin vuosien houkuttelun jälkeen. Elämäntilanne oli vihdoin sopiva aikaa vaativaan harrastukseen. Tuulan ainoa aiempi kosketus vesillä liikkumiseen oli isovanhempien soutuvene. ”Maakrapu” Tuula eteni vuodessa kansimieheksi. Hän vastaa myös yhdistyksen varusteista, kuten pelastusliiveistä ja -puvuista niin asemalla kuin aluksillakin. Tuulalle tärkeintä meripelastusharrastuksessa on sen sosiaalisuus sekä mahdollisuus päästä vesille.

Tule mukaan!

The post Naisisto tulee apuun appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uusia verkkokursseja veneilijöille

To, 02/18/2021 - 12:06
Meripelastusseuran Veneilytaito.fi-verkkokoulutusohjelmaan on lisätty neljä uutta kurssia. Kaikille avoin, erityisesti huviveneilijöille suunnattu palvelu käsittää nyt yhteensä 15 kurssia.

Vuosi sitten Helsingin venemessuilla julkaistu Veneilytaito.fi on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat Päällikön vastuu, Veneile turvallisesti ja Toiminta hätätilanteessa. Uudet kurssit kuuluvat kaikki Veneile Turvallisesti -teemaan, ja ne ovat Veneen keväthuolto ja vesillelasku, Veneen syyshuolto ja telakointi, Yleiset ongelmatilanteet sekä Onnettomuuksista opittua.

Veneilytaito.fi-verkkokoulutusohjelmalla on jo lähes 13 400 käyttäjää, joista 71 prosenttia on miehiä ja 29 prosenttia naisia. Käyttäjien ikäjakauma on tasainen 25 ja 65 vuoden välillä. Suosituimpia teemoja ovat veneen päällikön vastuut ja tehtävät, muistilista vesille lähtöön sekä pelastusliivien käyttö ja huolto.

Veneilytaito.fi keskittyy hyvään merimiestapaan kuuluviin turvallisiin toimintatapoihin. Koulutus sopii niin veneilyä aloittaville kuin kokeneemmillekin kippareille. Navigointikursseja ei kokonaisuuteen kuulu, vaan ne suosittelemme hankkimaan esimerkiksi Navigaatioliiton järjestämillä kursseilla.

Meripelastusseuran tehtäviin kuuluu vesillä hätään joutuneiden auttamisen lisäksi onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja hyvän merimiestavan edistäminen. Tavoitteenamme on tehdä vesillä liikkumisesta kaikille turvallisempaa ja mukavampaa.

Aloita koulutus.

(Kuva Jukka Leikkonen)

The post Uusia verkkokursseja veneilijöille appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Köpi myynnissä venemessujen ajan

Pe, 02/12/2021 - 01:05
Meripelastusseuran maskotti, Meripelastuskoira Köpi on virtuaalisten venemessujen ajan 12.-21.2.2021 tilattavissa toimistoltamme.

Köpin hinta on messutarjouksena 32 euroa. Postikulu 7 euroa lisätään hintaan.

Tilaukset sähköpostilla: smps.toimisto@meripelastus.fi. Kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä kuinka monta ”koiraa” tilaat.  Saat paluuviestissä laskun, jonka maksettuasi (kun maksu näkyy tilillämme) laitamme Köpi-paketin postiin.

Normaalisti Köpejä ei voi tilata mistään, vaan niitä myydään vain yleisötapahtumissa.

Tuotto vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukemiseen. Tilaa nyt oma Köpi!

Tule tutustumaan myös messusaittiimme!

The post Köpi myynnissä venemessujen ajan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Uusi kausityöntekijä

Ma, 01/18/2021 - 10:59
Meripelastusseuran kausityöntekijänä on aloittanut restonomi Sara Calderon, joka vahvistaa jäsenpalveluamme elokuun loppuun saakka.

Saran tehtäviin kuuluvat jäsenpalvelu, jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenmaksulaskujen käsittely sekä taloushallinnon tehtäviä. Häneltä voi myös tilata esitteitä ja muita seuran materiaaleja. Saran tavoittaa s-postilla smps.toimisto@meripelastus.fi ja numerosta 044 5533 000.

Sara kertoo itsestään näin:

Olen koulutukseltani restonomi ja viimeiset viisi vuotta olen viettänyt pääosin ulkomailla, työskennellen matkailun eri tehtävissä. Olen vuosien kuluessa työskennellyt muun muassa hostelleissa Uudessa Seelannissa, Australian matkatoimistoissa, Perussa Vapaaehtoistyön Koordinaattorina sekä Kanadassa Kalliovuorilla hotellin vastaanotossa. Olen myös koulutukseltani sukelluskouluttaja, ja niistä hommista kotiuduin Suomeen Indonesiasta viime keväänä koronan vuoksi.

Ensimmäinen talvi Suomessa viiteen vuoteen on toistaiseksi mennyt odotettua paremmin, mutta pakko myöntää, että kovasti odottelen jo kesää ja lämpimiä kelejä!

Matkustelun ja sukelluksen lisäksi eläimet ovat todella lähellä sydäntä ja ulkomailla tein paljon vapaaehtoistyötä katukoirien- ja kissojen kanssa. Kotona vietän aikaa 15-vuotiaan kissan kanssa ja toiveena olisi Suomessakin tehdä vapaaehtoistöitä eläinten kanssa mahdollisuuksien mukaan.

Innolla odotan tulevaa kautta Meripelastusseuralla ja mahtavaa, että olen päässyt tähän loistavaan tiimiin mukaan!

The post Uusi kausityöntekijä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Koronakesä nosti vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärän yli kahdentuhannen

Ti, 01/12/2021 - 22:33
Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt suorittivat viime vuonna yhteensä 2168 pelastus- ja avustustehtävää vesillämme. 2000:den tehtävän raja ylittyi ensimmäistä kertaa Meripelastusseuran historiassa.

Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä kasvoi yli 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Vaikka suurin osa tehtävistä oli eriasteisia avustustehtäviä, lisääntyi myös vakavien vaara- ja hätätilanteiden määrä selvästi. Vapaaehtoismiehistöt lähtivät kiireelliseen pelastustehtävään 675 kertaa ja pelastivat todennäköiseltä menehtymiseltä 41 ihmistä. Yhteensä apua sai 4285 ihmistä ja 1847 alusta.

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalveluun kuuluvia tehtäviä suoritettiin yli 200 enemmän kuin vuonna 2019, yhteensä 656. Meripelastusseuran ylläpitämän, veneilijöiden kiireettömiin avunpyyntöihin tarkoitetun Trossi-palvelunumeron puhelumäärä kasvoi viidenneksen. Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi kymmenissä, jopa sadoissa tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen hätätilanteeksi.

Poikkeuksellisen vilkas veneilykesä näkyi erityisesti Suomenlahdella, missä hoidettiin lähes kolmannes kaikista tehtävistä. Kiirettä piti myös Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöissä (25 prosenttia tehtävistä). Vuoksen vesistön osuus oli 21, Saaristomeren 17 ja Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen alueen yhteenlaskettu osuus noin 6 prosenttia. Eniten tehtäviä suorittanut yhdistys oli Helsingin Meripelastusyhdistys 186 tehtävällä ja eniten tehtäviä urakoinut pelastusvene Helsingin Aisko 164 tehtävällä. Kannoilla seurasi Turun Meripelastusyhdistys 161 tehtävällä ja yhdistyksen pelastusvene ABSO 107 tehtävällä.

Avun tarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Näin myös viime vuonna. Useimmissa tapauksissa veneilijä joutui pulaan teknisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi (1091 tehtävää). Myös merimiestaitojen puute näkyy edelleen tilastoissa (282 tehtävää).

Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikon ja lähes kolmanneksen sisävesien meripelastustehtävistä. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä. Päivystyskausi 2021 alkaa toukokuun alussa.

Tutustu Meripelastusseuran vuoden 2020 tarkistettuihin tehtävätilastoihin.

Kuva Ari Uusinukari

The post Koronakesä nosti vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärän yli kahdentuhannen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Lahjoittaja Magnus Bargum: Merellä pienikin ongelma voi johtaa hengenvaaraan

Ti, 12/15/2020 - 14:44
Meripelastusseuran toimintaa jo vuosia monin tavoin tukeneen Magnus Bargumin uusin lahjoituskohde on Englannista hankittu Atlantic 75 -meripelastusvene. – Se on tehokas ja monikäyttöinen vene, joka sopii niin saaristoon kuin sisävesillekin, Bargum perustelee valintaansa.

Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno on samaa mieltä. Meripelastusseura on ostanut viime vuosina Iso-Britannian meripelastusseuralta (RNLI) jo 16 käytettyä Atlantic 75 -venettä.
– Tällaisen veneen runko on lähes ikuinen. Suomessa siihen asennetaan uudet moottorit ja navigointilaitteet ja se varustellaan PV1-luokan veneen meripelastusvarusteilla.

Vene, jonka omarahoitusosuuden Magnus Bargum lahjoitti, on rakennettu vuonna 2001 ja se on toiminut Englannissa RNLI:n Mablethorpen meripelastusasemalla.

Magnus Bargum pitää käytettyjen veneiden hankintaa ja kunnostusta erittäin hyvänä vaihtoehtona täydentää Meripelastusseuran kalustoa.
– Näin saadaan kustannustehokkaasti käyttökelpoisia työkaluja vapaaehtoisille meripelastajille.

Nyt hankittu vene sijoitetaan Bågaskärin toimintakeskukseen, jossa se tulee toimimaan koulutus- ja meripelastuskäytössä. Lisäksi vene on valmiina siirrettäväksi nopeasti toiselle asemalle pois valmiudesta joutuneen veneen tilalle.

Esimerkkinä muille

Magnus Bargum on veneillyt saaristossa pian 60 vuotta, lapsena isän kanssa purjehtien ja 1970-luvulta erilaisilla moottoriveneillä. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on aina ollut sydäntä lähellä.
– Konkreettinen yhteys syntyi, kun toimitusjohtaja Kyösti Vesterinen vuonna 2004 pyysi minut mukaan liike-elämän ja hallinnon vaikuttajista koottavaan Meripelastusseuran neuvottelukuntaan, hän kertoo. – Toimin ensin neuvottelukunnan varapuheenjohtajana ja sittemmin puheenjohtajana, kunnes luovutin nuijan tai ehkä paremminkin viestikapulan seuraavalle.

Kauppaneuvos, kauppatieteen kunniatohtori Magnus Bargumin perheyhtiö Algol oli myös mukana tukemassa Bågaskärin toimintakeskuksen rakentamista. Bågaskärissä on sekä yhtiön että Bargumin nimikkohuoneet ja -laituripaikka merkkeinä useista huomattavista lahjoituksista.

Magnus Bargum haluaa omalla esimerkillään innostaa niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin.
– Merellä pienikin ongelma voi johtaa hengenvaaraan. Tukemalla vapaaehtoista meripelastustoimintaa voit auttaa ihan konkreettisesti pelastamaan ihmishenkiä, Bargum kannustaa.

The post Lahjoittaja Magnus Bargum: Merellä pienikin ongelma voi johtaa hengenvaaraan appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Kausityöntekijä Meripelastusseuran toimistoon 11.1. alkaen

Pe, 12/04/2020 - 11:22
Etsimme toimistollemme Helsinkiin jäsenpalvelun kausityöntekijää tammikuun alusta elokuun loppuun.

Kausityöntekijänä tärkeimpiä tehtäviäsi ovat jäsen- ja asiakaspalvelu puhelimitse ja sähköpostitse, jäsenmaksulaskujen käsittely, jäsenrekisterin ylläpito sekä eritellyt taloushallinnon tehtävät. Lisäksi työhösi kuuluu muita toimiston yleisiä tehtäviä. Valmiuksiesi mukaan työ voi sisältää myös muun muassa jäsenhankinnan ja koulutuksen tukitehtäviä sekä erilaisia pienempiä ja suurempia projekteja.

Edellytämme kykyä itsenäiseen työhön, palveluhenkisyyttä, huolellisuutta ja vastuuntuntoisuutta, sekä MS-Office -ohjelmien, erityisesti Outlookin, Wordin ja Excelin osaamista. Lisäetuja ovat kokemus vastaavista tehtävistä, vapaaehtoisen meripelastus- tai järjestötoiminnan ja oman Messi-toiminnanohjausjärjestelmämme tuntemus sekä ruotsin kielen taito.

Tarjoamme vaihtelevan ja mielenkiintoisen työn viihtyisässä työympäristössä Kaivopuistossa lähellä Helsingin ydinkeskustaa. Työkavereinasi ovat kymmenen eri alan asiantuntijaa, ja työparinasi on jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntija. Työssä on osittainen etätyömahdollisuus ja lounasetu. Työ on kokopäiväinen aikavälillä 11.1.-31.8.2021.

Kiinnostuitko? Lähetä ansioluettelosi sekä vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen mahdollisimman pian, viimeistään 14.12.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sanelma.makela@meripelastus.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa jäsenpalvelun ja taloushallinnon asiantuntija Sanelma Mäkelä (040 584 5222) 7.12.2020 klo 15–17 ja 10.12.2020 klo 11–13. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa 16.–18.12.2020. Valinnoista ilmoitetaan hakijoille 22.12.2020 mennessä.

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Arvomme ovat vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, turvallisuus ja pätevyys. Päätehtävämme on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi toimimme veneilyturvallisuuden parantamiseksi jakamalla veneily- ja turvallisuustietoa sekä edistämällä hyvää merimiestapaa. Tarjoamme noin 60 jäsenyhdistyksemme yli 26 000 jäsenille jäsenpalvelua, ylläpidämme keskitettyä jäsenrekisteriä sekä hoidamme jäsenmaksulaskutuksen.

(Kuva Marjut Jokinen)

The post Kausityöntekijä Meripelastusseuran toimistoon 11.1. alkaen appeared first on Suomen Meripelastusseura.

INTROSERV-projekti vuoden veneilyturvallisuustekijä

To, 12/03/2020 - 21:45
Suomen Purjehdus ja Veneilyn perinteiset Vuoden valinnat on tehty. Vuoden veneilyturvallisuustekijäksi on valittu Suomen Meripelastusseuran INTROSERV-projekti.

Meripelastusseuran ja Viron vapaaehtoisen meripelastusorganisaation, Päästeliiton yhteisen Development of Integrated Trossi Service in Baltic Region (INTROSERV) -hankkeen tavoitteena on parantaa veneilijöiden ja pienvenesatamien turvallisuutta luomalla Itämeren alueelle yhtenäinen kiireettömän avun järjestelmä.

Lue lisää INTROSERV-hankkeesta.

Lue lisää SPV:n valinnoista.

The post INTROSERV-projekti vuoden veneilyturvallisuustekijä appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseura kehittää ohjaamotyöskentelyään

To, 11/26/2020 - 16:56
Vapaaehtoiset meripelastajat toimivat vaativassa turvallisuuskriittisessä toimintaympäristössä. Meripelastusseura on julkaissut päivitetyn ohjaamotyöskentelymenetelmän vapaaehtoismiehistöjen käyttöön.

Pelastustehtäviin lähdetään kaikkina vuorokauden aikoina, haastavissa olosuhteissa ja vaihtelevilla miehistöillä. Käytössä olevien pelastusveneiden nopeudet ovat nousseet pysyvästi sellaiselle tasolle, jossa miehistön työkuorma on suuri ja päätöksentekoon liittyvät kognitiiviset prosessit vaikeutuvat.

Inhimillisessä työssä organisaatioiden kaikilla tasoilla tapahtuu virheitä, joilla voi olla pahimmillaan katastrofaaliset seuraukset. Merenkulun organisaatioiden vastuulla on kehittää ja kouluttaa miehistöilleen työmenetelmiä, joilla virheet voidaan havaita ajoissa ja niiden haitalliset seuraukset voidaan estää tai vähentää niitä siedettävälle tasolle.

Merenkulku nopeakulkuisilla veneillä ei ole turvallista ilman ennalta sovittuja työtapoja, hyvää kommunikaatiota, tehokasta ryhmätyötä, teknisen laiteympäristön optimaalista käyttöä ja toimivia virheenhallinnan mekanismeja. Merenkulun perinteiset työtavat ovat edelleen tärkeitä nopeakulkuisissa veneissä, mutta yksin niillä ei voida varmistaa ohjaamotyöskentelyn onnistumista.

Meripelastusseura on 26.11.2020 julkaissut päivitetyn ohjaamotyöskentelymenetelmän vapaaehtoismiehistöjen käyttöön. Menetelmän tavoitteena on inhimillisen työn, teknisen laiteympäristön ja saatavilla olevan tiedon optimaalinen yhdistäminen. Menetelmä koostuu eri osa-alueista, joita ovat virheenhallinta, kommunikaatio, reittisuunnittelu, ohjailuryhmän tehtävät ja työnjako, tietolähteiden ristiinvarmistaminen, yhteisen tilannetietoisuuden varmistaminen ja vakiomuotoiset ajotavat. Näistä osa-alueista on pyritty löytämään parhaat mahdolliset käytännöt.

Menetelmän kirjoittamisessa on hyödynnetty monien eri organisaatioiden toimintaohjeita, tieteellistä teoria-aineistoa, kansainvälisiä ja kotimaisia säädöksiä sekä koeteltua käytännön kokemusta. Teksti pohjautuu osaltaan myös Suomen Meripelastusseuran aiempaan ohjaamotyöskentelyohjeeseen vuodelta 2013. Menetelmän kuvaus on ladattavissa Meripelastusseuran verkkosivuilta osoitteessa meripelastus.fi/ohjaamotyoskentely/.

Julkaisu ja kuvat: Lehtimäki Mikko. 2020. Suomen Meripelastusseuran ohjaamotyöskentely. Suomen Meripelastusseuran julkaisuja 1.

The post Meripelastusseura kehittää ohjaamotyöskentelyään appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Meripelastusseuran hallitus 2021 – uudeksi jäseneksi Kristian Rehnström

Ke, 11/18/2020 - 11:55
Meripelastusseuran valtuusto valitsi syyskokouksessaan seuran hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2021-2023. Hallitukseen nousee uutena jäsenenä Fortum eNextin aluejohtaja, DI Kristian Rehnström (52).

Jatkokaudelle hallitukseen valittiin Pertti Helaniemi ja Kimmo Kivisilta. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Helaniemi.

Kristian Rehnström.

Kristian Rehnström ei ole uusi kasvo Meripelastusseuran luottamusjohdossa. Hän toimi seuran valtuustossa vuosina 2001–2009, mistä varapuheenjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Hän on toiminut myös useiden yritysten ja järjestöjen hallituksissa. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Rehnström on ollut ehdokkaana sekä kunnallis- että eduskuntavaaleissa. Tällä hetkellä hän toimii Vantaan kaupunginvaltuustossa ryhmän ensimmäisenä varajäsenenä sekä opetuslautakunnan jäsenenä.

Kristian Rehnström on vankka järjestöosaaja, jossa yhdistyy yritysmaailman talousajattelu, sidosryhmätyöskentelyn ulospäinsuuntautuneisuus sekä pitkä, yli kolmekymmenvuotinen meripelastuskokemus. Hän toimii edelleen pelastusveneen päällikkönä Helsingin Meripelastusyhdistyksessä.

Meripelastusseuran hallitus 2021

Valtteri Simola, puheenjohtaja
Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja

Petri Haapasalo
Markku Hentilä
Kimmo Kivisilta
Pekka Mölsä
Kristian Rehnström
Antti Tiitola
Tiina Tuurnala.

The post Meripelastusseuran hallitus 2021 – uudeksi jäseneksi Kristian Rehnström appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-maksuilla ylläpidetään pelastusvalmiutta

Ma, 11/16/2020 - 20:50
Kaudella 2020 vapaaehtoiset meripelastajat hoitivat yhteensä 624 Trossi-avustustehtävää vesillämme. Se on lähes 200 tehtävää enemmän kuin viime vuonna. Trossi-palvelunumeroon tulleiden puheluiden määrä lisääntyi 21 prosentilla.

Kasvavasta tehtävä- ja puhelumäärästä väistämättä seuraavaa Trossi-kustannusten nousua kattamaan Meripelastusseuran valtuusto päätti hallituksen esityksestä vuoden 2021 Trossi-jäsenmaksuksi 88 euroa. Edellisen kerran Trossi-maksua on tarkastettu kolme vuotta sitten.

Meripelastusseuran Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi useissa kymmenissä tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen vaara- tai hätätilanteeksi. Trossi-maksut muodostavat myös huomattavan osan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan rahoituksesta. Jokainen Trossi-jäsen auttaa omalta osaltaan pitämään meripelastajat vesillä valmiina auttamaan hätään joutuneita.

Trossi

The post Trossi-maksuilla ylläpidetään pelastusvalmiutta appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Trossi-päivystyskausi päättyy 31.10.

Ke, 10/28/2020 - 16:03
Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun toimintakausi ja palvelunumeron päivystys päättyy 31.10. Vesillä saa edelleen apua hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.

Kaudella 2020 vapaaehtoiset meripelastajat hoitivat yhteensä 648 Trossi-avustustehtävää vesillämme. Meripelastusseuran Trossi-järjestelmän avulla voidaan ehkäistä joka vuosi useissa kymmenissä tapauksissa kiireettömän ongelmatilanteen kehittyminen vaara- tai hätätilanteeksi.

Trossi-palvelunumero on tarkoitettu veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen Meripelastusseuran vapaaehtoisille yksiköille. Palvelunumero 0800 30 22 30 päivystää ympäri vuorokauden 1.5.-31.10., ja siihen soittaminen on maksutonta.

Myös vapaaehtoisten pelastusalusten päivystys päättyy asteittain marraskuun aikana paikallisyhdistyksestä riippuen. Meripelastusseuran miehistöt ovat tänä vuonna suorittaneet yhteensä 2020 pelastus- ja avunantotehtävää. Lopulliset tarkistetut tilastot julkaistaan ensi vuoden alussa.

[Kuva Jari Miettinen]

The post Trossi-päivystyskausi päättyy 31.10. appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Tallink lahjoitti Suomen Meripelastusseuralle Tallink Gala lippujen tuotot

Ti, 10/27/2020 - 11:45
Tallink-konserni lahjoitti Meripelastusseuralle lipputuotot, joita kerättiin alkuvuoden 2020 Tallink Gala Awards -juhlasta.

Tallink on järjestänyt joka vuosi koko konsernin työntekijöilleen perinteisen gaalajuhlan, jonka lipputuotot lahjoitetaan vuorotellen eri maiden meripelastuksen eteen tehtävän vapaaehtoistyön hyväksi. Tällä kertaa saajaksi valittiin Suomen Meripelastusseura. Lahjoitettava summa oli yhteensä 5470 euroa.

– Tänä vuonna vapaaehtoiset miehistömme ovat auttaneet jo yli 4000 ihmistä vesillä. Olemme erittäin kiitollisia Tallink-konsernin lahjoituksesta. Vaikka vapaaehtoiset meripelastajat tekevät työtä korvauksetta, tarvitsemme jatkuvaa rahoitusta pelastusalusten ja -varusteiden hankintaan ja ylläpitoon sekä miehistöjen koulutukseen. Tallink-konsernin kaltaisten yhteisöjen tuki on toimintamme jatkumisen edellytys, kertoo Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– On hienoa, että tämän vuoden lipputuotot päätettiin lahjoittaa juuri Suomen Meripelastusseuralle. Meripelastustehtävissä tärkeintä on ihmishenkien pelastaminen ja me kaikki merenkulun parissa työskentelevät teemmekin tiivistä yhteistyötä asian tiimoilta, sanoo Tallink Silja Oy:n Fleet Operational Manager Jan Valtonen.

Tallink on lahjoittanut nyt yhteensä 15 000 euroa meripelastuksen hyväksi operoimissaan maissa; vuoden 2018 lipputuotot lahjoitettiin Latvian ja vuoden 2019 Ruotsin Meripelastusseuralle. Vuonna 2021 Tallink Gala Awards -juhlaa ei poikkeustilanteesta johtuen järjestetä, mutta tilanteen normalisoitua traditiota on tarkoitus jatkaa. Tällöin lahjoituksen kohteena on Viron meripelastus. Lisäksi Tallink tekee yhteistyötä Viron Meripelastusseuran kanssa vuosina 2019-2021.

The post Tallink lahjoitti Suomen Meripelastusseuralle Tallink Gala lippujen tuotot appeared first on Suomen Meripelastusseura.

Sivut

Tekninen toteutus: W3 Group